Kaikki biljardinpelaajat korkeakoulutettuja?

[OPaivio]

En oikein saanut kiinni tosta tekstistä. Joko Lampisen suomennos on kökkö, mä olen vähän simppeli tai toi Barnetin vertaus on vähän ontuva. Veikkaan kaikkia.

[Can Playsam]

Ihan loistavaa tekstiä. Vastaavaa painotetaan noissa nykyisissä valmennus menetelmissä. Mut minä olen kyllä edelleen "jokseenkin erimieltä". Tämä nyt sit saattaa johtua tuosta tekstissä mainitusta "omasta reitistä"...

[Se kauniimpi Tiusanen]

syvin ymmärrys, joka mahdollistaa älyllisen itsenäisyyden

Jokseenkin persoonallinen näkemys korkeakoulutuksen olemuksesta. Ihan kuin jonkun lentojoogakurssin mainoksesta. Kyllä mä ymmärrän, mitä tuossa haetaan, mutta idea saadaan kyllä haudattua kohtalaisen sujuvasti tuon kaiken sanahelinän alle.

[Can Playsam]

Huvittavaa myös, että kirjoittaja pitää jopa opiskelijoita "pelaajina". Jos tälle linjalle lähdetään, niin mielestäni älykkäintä mitä tällä saralla olen lukenut/kuullut on että...
"kenttä on ennen kaikkea ruumis" -Bhagavad gita-

[Se kauniimpi Tiusanen]

Mä näkisin, että yksilöllisyys ja yksilöiden huomioonottaminen tuossa on punaisena lankana. Ei mitään sen ihmeellisempää (vaikka kyseessä voi nähdä olevan ison asian tämän päivän koulumaailmassa). Mä en edelleenkään oikein hiffaa tuota analogiaa korkeakoulumaailmasta biljardiin, mutta kyllä tuossa pohjimmiltaan hyvää asiaa on.

[jaolsten]

Mä näkisin, että yksilöllisyys ja yksilöiden huomioonottaminen tuossa on punaisena lankana. Ei mitään sen ihmeellisempää (vaikka kyseessä voi nähdä olevan ison asian tämän päivän koulumaailmassa). Mä en edelleenkään oikein hiffaa tuota analogiaa korkeakoulumaailmasta biljardiin, mutta kyllä tuossa pohjimmiltaan hyvää asiaa on.

Naulan kantaan! Eli luovitaan yksilöinä tehden monimutkaisia itsenäisiä päätöksiä ja ratkaisuita ottaen huomioon multimuuttujat. Niin kauan kun Suomessa pyrittiin pääsemään yhteisöllisyyteen niin jossain vaiheessa se vaan meni "yli" ja syntyi ympäristönpaineen alaisia muotteja ja lokeroita joihin jokaisen oli sovittava. Ja jos ei sopinut niin oli friikki tai toisessa päässä jouti tarkkailuluokalle tai muuhun vastaavaan.

Eniten mua alkaa häiritsemään tässä nykyajan "yhteisöllisessä" yksilöllisyystrendissä se, että se on pakolla yritetty aikaansaada ratkaisemaan lasten ja nuorten kaikki ongelmat mahdollisimman pian. Muutoksen pitäisi olla prosessi, jossa mitään osa-aluetta ei saa pakottaa muuttumaan kiireellä, muutoksen pitää olla luonnollista oivalluksen ja yhteisöllisyyden evoluutiota.

[Can Playsam]

Mä näkisin, että yksilöllisyys ja yksilöiden huomioonottaminen tuossa on punaisena lankana. Ei mitään sen ihmeellisempää (vaikka kyseessä voi nähdä olevan ison asian tämän päivän koulumaailmassa). Mä en edelleenkään oikein hiffaa tuota analogiaa korkeakoulumaailmasta biljardiin, mutta kyllä tuossa pohjimmiltaan hyvää asiaa on.

Naulan kantaan! Eli luovitaan yksilöinä tehden monimutkaisia itsenäisiä päätöksiä ja ratkaisuita ottaen huomioon multimuuttujat. Niin kauan kun Suomessa pyrittiin pääsemään yhteisöllisyyteen niin jossain vaiheessa se vaan meni "yli" ja syntyi ympäristönpaineen alaisia muotteja ja lokeroita joihin jokaisen oli sovittava. Ja jos ei sopinut niin oli friikki tai toisessa päässä jouti tarkkailuluokalle tai muuhun vastaavaan.

Eniten mua alkaa häiritsemään tässä nykyajan "yhteisöllisessä" yksilöllisyystrendissä se, että se on pakolla yritetty aikaansaada ratkaisemaan lasten ja nuorten kaikki ongelmat mahdollisimman pian. Muutoksen pitäisi olla prosessi, jossa mitään osa-aluetta ei saa pakottaa muuttumaan kiireellä, muutoksen pitää olla luonnollista oivalluksen ja yhteisöllisyyden evoluutiota.

Asiaa! Mut nykyään on vielä tullu uudeks ongelmaks se, että otetaan mallia kaiken maailman tosi tv *rumasana* ja sit pyritään "sivusta vaikuttamaan" silleen, että monella pelaajalla tekeminen siinä pöydän ääressä on jääny turhan vähälle...

[Se kauniimpi Tiusanen]

Eniten mua alkaa häiritsemään tässä nykyajan "yhteisöllisessä" yksilöllisyystrendissä se, että se on pakolla yritetty aikaansaada ratkaisemaan lasten ja nuorten kaikki ongelmat mahdollisimman pian. Muutoksen pitäisi olla prosessi, jossa mitään osa-aluetta ei saa pakottaa muuttumaan kiireellä, muutoksen pitää olla luonnollista oivalluksen ja yhteisöllisyyden evoluutiota.

Tässä tullaan mielenkiintoisen kysymyksen äärelle: miten opettaa luovuutta?

[jaolsten]

Eniten mua alkaa häiritsemään tässä nykyajan "yhteisöllisessä" yksilöllisyystrendissä se, että se on pakolla yritetty aikaansaada ratkaisemaan lasten ja nuorten kaikki ongelmat mahdollisimman pian. Muutoksen pitäisi olla prosessi, jossa mitään osa-aluetta ei saa pakottaa muuttumaan kiireellä, muutoksen pitää olla luonnollista oivalluksen ja yhteisöllisyyden evoluutiota.

Tässä tullaan mielenkiintoisen kysymyksen äärelle: miten opettaa luovuutta?

Luovuutta ei tarvi opettaa, jokainen on synnyttyään luova. Luovuuden voi kylläkin tappaa melko tehokkaasti. Useimmiten luovuuden tappaa yhteiskunnan ja perheidyllin asettamat (turhat) rajat, kuten:

- Älä riehu
- Älä kiipeä
- Älä suttaa
- Älä syö hiekkaa
- Älä leiki kuraleikkejä
- Älä pompi ojissa
- Älä pitele sitä
- Ole hiljaa
- Pysy paikoillasi
- piirrä paperille
- Tee ensin läksysi
- Pukeudu normaalisti

Näitähän olis vaikka kuinka, mutta pääpointtina voisi pitää, että ihan kaikkea ei aina tarttis kieltää. Kyllä se pesukone pesee pyykit ja uutta tapettia löytyy kaupasta. Entisaikoihin länsimaisetkin lapset sai vaellella pitkin kyliä ja kujia ja nykyään lapsilla on totaalinen ulkonaliikkumiskielto. Kun on niin vaarallistakin.

Tottakai kuria pitää olla ja rajat on rakkautta, mutta niillä rajoilla pitäisi ehkä mieluummin opettaa sitä oikeaa ja väärää kuin kuristaa viimeistäkin yksilöllisyyttä ja luovuutta siitä pienestä, miksei vähän suuremmastakin lapsesta. Enkä puhu nyt pelkästään kotona asetetuista rajoista, vaan enimmäkseen siitä kokonaisuudesta. Koti-päivähoito-koulu-harrastukset-akselissa koti on vain 25%.

Jatkoa seuraa...

[Se kauniimpi Tiusanen]

yllä ^

Enemmän tarkoitinkin juuri tuota luovuuden esiintulemisen rohkaisemista, niin kuin käänteisesti tuossa jo kirjoittelitkin. Tällöin ymmärrän sen jokseenkin samana asiana, kuin että opetetaan olemaan luova.

Ja kyllä, siitä olen samaa mieltä, että nykypäivänä yksilöllisyyttä ja luovuuden esiintulemista kahlitaan aika tehokkaasti erilaisten yleisten normistojen ja vastaavien toimesta.

Jos jonkun opettaa oppimaan, tunnistamaan omat vahvuutensa ja niiden käyttömahdollisuudet ja olemaan luova ratkaisuissaan, tämä ei tarvitse enää ohjausta. Tämä pätee niin koulumaailmassa kuin biljardissa, ja ehkä alkuperäinen kirjoittaja hakikin jotain tämän suuntaista. Se, miten tämä käytännössä tehdään, on taas aivan toinen juttu.

[Se kauniimpi Tiusanen]

Aukesihan tuo vertauskin lopulta

[Can Playsam]

Palataan hieman noihin yleisimpiin "sivusta vaikuttamisen" muotoihin mitä yleisimmin tulee vastaan ja mitkä on niitä yleisesti parhaiten hyväksyttyjä biljardin saralla. Yks parhaista on varmasti kuntoilu ym, että jaksaa sit kunnolla treenata ja ei tule "ammatti sairauksia". Yks törkeimmistä mikä minua on tullu vastaan on ehdottomasti sellainen, ku kilpailija alkaa toiselle porttaria hommaamaan salille, sen jälkeen ku ensin koettaa sharkkailla foorumilla minkä ilkeää

[Can Playsam]

Eikö kekustelu enää kiinosta, ku mentiin asian ytimeen, elikkä tähän "todelliseen sivusta vaikuttamiseen" tämän lajin suhteen? Onko jengin mielestä kyse sillon jo liian suoraan vaikuttamisesta? Suurin osa kai sit keskittyy tämän asia suhteen vain vastustajan häirintään ja psyykkaukseen ja häpeää sitä eikä tunnusta... Onneks nykyään lähes kaikki parhaat pelaajat toteuttaa positiivista sivusta vaikuttamista muutenkin ku kaveraamalla muita pelaajia, mikä ei kyllä ole sekään huonoa toimintaa... Tuo turha häirintä ja sharkkailu (huom. turha vrt. jokin raja) pitäis kyllä saada karsittua ainaski suomen maasta pois. Se laskee yleistä tasoa ja tekee koko lajista epämiellyttävää...

[Can Playsam]

Eikö kukaan tosiaankaan uskalla ottaa kantaa tähän aivan oikeaan jutun juoneen, eli siihen mitä saa tehdä jos haluaa negatiivisesti vaikuttaa vastustajan peliin ja mitä siitä aiheutuu, sekä siihen että mitä saavutetaan positiivisella sivusta vaikuttamisella. Tämä on mielestäni ihan vakava ja kekustelun arvoinen asia, koska näistä "kahdesta kolikosta" lötyy vielä kääntöpuolet edelleen, ja näiden asioiden positiivisen puolen korostaminen on varmasti aiheellista. Tuo teidän hyysäily ja asian pointin piilottelu on naurettavaa. Yleensäkin totuuden piilottelu on typerää yleisissä asioissa. Henkilökohtaiset yksityisasiat on sit jokaisen omia. Biljardi on kuitenkin "kuin keisari ilman vaatteita" ja jengi hiivittää kaikkee, mut asioita kun lähestytään oikein, niin niistä pystyy kyllä keskustelemaan ja paremmat pelaajat kyllä tulee esille joka tapauksessa. Nyt ku tuodaan rohkeasti esille niitä positiivisia keinoja, niin siitä hyötyy kaikki. Varsinkin huonommat pelaajat, koska vaikka ne ei voittaiskaan, ne kehittyy elämässä silloin. Jos pelaajat "sekoaa" näihin huonompiin konsteihin (jotka ikävä kyllä kantaa jonnekin asti), niin eivät he pääse elämässään, eikä oikeasti edes harrastuksessaan eteenpäin. Ne häviää vaikka voittaiskin...

[Can Playsam]

Jep. Just tähän suuntaan. Yleisesti ottaen, mitä huonompi taso, sitä enemmän sharkkailua sallitaan. Paras konsti nostaa omaa tasoaan saattaa olla,että lopettaa sharkkailun, keskittyy omaan peliin ja säästää kaiken energiansa omaan lyöntivuoroon. Tällöin pelaaja harjoittaa myös "itsehillinttäänsä", mistä on myös hyötyä oikeassa elämässä. Monet pelaajat ei osaa parantaa tapojaan ja siten eivät voi myöskään nostaa pelinsä tasoa. Korkealla tasolla lähes poikkeuksetta, kaikenlainen fyysinen vastutajan häiritseminen, estäminen ym. on moraalisesti ja eettisesti kiellettyä. Just näitä moraali ja etiikka juttuja joutuu ajattelemaan sitä enemmän, mitä korkeammalle tasolle mennään. Lapsi ei ole terve jos se ei leiki, mut lapsen on myös tarkoitus kasvaa aikuiseksi. Aikuiset leikkii eritavalla kuin lapset. Näistä pahimmista tapauksista, joilla on pyritty esim. minua häiritsemään, en viitsi tässä alkaa edes kertomaan. Niiden estämiselle on jo ihan omat reittinsä, kuten lakia valvovat viranomaiset...
Tuosta että miten voittaa oikein, olen hieman erimieltä. Hyväksynnän hakemisessakin on käänteiset puolensa. Helposti menee sit siihen, että kaikki asiat pitäis vaan hyksyä ja silloinhan koko kilpailu itsessään vääristyy täysin. Perus ideahan koko kilpailussa on pyrkiä jatkuvasti parempaan...