Näin kauden alla olen silmäillyt kilpailukalenteria sen julkistamisen jälkeen sillä tarkimmalla silmällä mielessä lähinnä snookerin rg:ihin osallistuminen. Väkisin on kuitenkin tullut ihmeteltyä, sen sijaan että osaisi päättää, mihin niistä osallistuisi, perusteita koko snookerin rg-kisakalenterin nykyiselle muodolle.
Jos minulta kysyttäisiin, mitä varten näitä kisoja ylipäätänsä on olemassa, vastaukseni olisi: palvelemaan snookerin harrastajia. Parhaiten kisat palvelisivat pelaajia ja heidän kehittymistään ja motivaatiota, jos ne toisivat mahdollisuuden pelata mahdollisimman monia ja monentasoisia pelaajia vastaan. Toiseksi pelkän kilpailuvietin tyydyttämisen ohella kilpailujen suurin anti on nähdä toisten, itseä parempien pelaajien pelejä. Hlökoht minusta vaikuttaa pahasti, että kilpailukalenteri tällaisenaan ei onnistu palvelemaan pelaajia näissä kahdessa tärke(imm?)ässä suhteessa.
Liiton silmäätekevät ovat viime aikoina kunnostautuneet medianäkyvyyden suhteessa, kun poolia ja sm:ää näkyili urheilukanavalla ja ylen sivuilla. On ymmärretty, että mahdollisimman suuren näkyvyyden kautta koko lajin statusta voi parhaiten palvella. Liitossa lienee kilpailukalenteriasioita pohdittu samalla suurella viisaudella, antaumuksella. Hyvällä tahdolla, ja joitain perusteita toki nykyiselle muodolle voi kalenterin suunnittelijajoukon ulkopuolisena havaita. Yksi on, että kisoja on monta, jolloin kauden aikana olisi monta mahdollisuutta kohdata lavalle monennäköisen ja -tasoisen pelaajan kanssa. Näin siis teoriassa. Toista perustetta on vaikea keksiä. Mielessä helposti käy, että ei kai liitto pyri usealla rg-turnajaisella lypsämään mahdollisimman paljon rahaa toiminnalleen, mikä tietysti sekin on tärkeää, mutta näin lyhytnäköiseen toimintaan tuskin liitossa on lähdetty.
Tuon ainoan mieleen tuleva perusteen suhteen on sanottava näin rivipelaajan näkökulmasta, että hienon ja hyvää tarkoitusta heijastavan teorian vastaisesti käytännössä nykyisellään kilpailukalenteri johtaa vähitellen tilanteeseen, jossa on kulloistenkin kisojen osallistujat koostuvat lähikaupunkilaisista ja pienestä innokkaimpien kiertäjien joukosta. Vieläpä järjestelmään kuuluu, että paikalliset mittelevät ensin keskenään, kunnes pääsevät ranking-listan kärkimiehiä vastaan. Jos listamiehet pitävät kutinsa, he kohtaavat seuraavilla kierroksilla toisensa -- näin kisasta toiseen pari kertaa vuodessa, Turussa vielä useammin. Toisin sanoen on maksimoitu matkustamisen määrä ja minimoitu vastuksen vaihtelevuus. Kuka lajin pariin pyrkivä haluaisi lähteä siihen, että joutuu pari vuotta kiertämään kisoja matkustamalla tuhansia kilometrejä häviten aina samoille naamoille. Vähättelemättä on todettava, että snooker rg-kiertue on raskas ja tylsä. Liian raskaan kalenterin vuoksi rg-kisat alkavat kärsiä inflaatiosta. Eihän olympialaisia järjestetä joka vuosi eikä main tourillakaan ole yhdeksää rg-turnausta vuodessa
. Jos halutaan tappaa rg-kisatoiminta Suomessa, näin se taitaa valitettavasti onnistua. Liiton miesten pitäisi nyt ajoissa huomata tämä asia ja toimia lajin ja sen kilpailutoiminnan pelastukseksi.Minun nähdäkseni liiton johtohahmot ovat sitä paitsi viime aikoina pidelleet käsissään sapluunaa tämän ongelman osan ratkaisemiseen: heidän ideoimansa B-kisathan palvelevat pelaajia juuri sillä tavalla kuin pitäisi! Pelaajat pääsevät lohkomallin mukaan pelaamaan sopivan paljon sopivan vähällä matkustamisella. Kun on tullut oltua mukana kahdessa erinomaisessa kisassa (SM- ja Oulun eliittikisat), joissa yllä mainitut pelaajien palvelemista koskevat aspektit ovat toteutuneet loistokkaasti, niin se vain lisää ihmetystä kilpailukalenterin suhteen. Miksei tätä mallia käytetä yleisesti
Kertauksena vielä, näissä kisoissa on ollut erinomaisia seuraavat seikat: 1) kaikki ovat päässeet pelaamaan monia ja monentasoisia vastustajia vastaan, 2) niissä on ollut mukana niitä erinomaisia pelaajia, jotka eivät perusrg-kiertueelle enää vaivaudu. Nämä kisat vastaavat muodoltaan B-rg:ja. Toiseksi, B-kisakalenteri on sopivan kevyt.Yksi asia B-kisoista tietenkin puuttuu: huippupelaajat. Suomessa on muutama kymmentä loistavaa pelaajaa, mukana kymmenkunta todella kovaa ja yksi maailman parhaisiin lukeutuva pelaaja, joista kaikilla on kepeissään useita tehtyjä ja vielä tekemistään odottavia sadan sarjoja ja jopa maksimibreakejä. Valitettavasti tästä virtuoosien joukosta murto-osa kiertää rg-kiertuetta
. Voiko suurempaa sääliä lajille olla 
. Kuitenkin heitä onneksi pääsee näkemään vielä näkemään joissain kisoissa, kuten on laita edellä mainittujen kahden kisan. Syykin on helppo todeta edellä mainittujen lisäksi: eihän itseänsäkunnioittava asiantuntija ilman sopivaa korvausta ahteriaan sohvasta irroita 
. Näinhän se on ja pitääkin olla. Tällä hetkellä snooker-miehet pelaavat lähinnä pool-kisoja.Käytännön tasolla ehdotan seuraavia toimenpiteitä:
1) kisakalenteria olisi kevennettävä
Yksi kisa per paikkakunta riittäisi, yhteensä 5-7. Kisalle voisi samalla rakentaa jotain suurempaa statusta, kuten kansainvälisten rg:ien tyyliin Jyväskylä Open. Pysyvyyttä voisi yrittää rakentaa tekemällä turnauksesta vuosittaisen instituution, jota kenties jokin paikallinen sponsori lähtisi tukemaan tyyliin Tampere Tapola Hot Black Open tai Aura Mustard Masters. Kenties haihattelua, mutta luulisi jo muutaman satkun voivankin irrota houkuttelemaan lisää nimimiehiä mukaan.
2) kisojen tulisi sisältää lohkovaihe
Kuka viitsisi lähteä pelaamaan EM-kisoihin, jos siellä voisi hävitä ensimmäisestä pelistä Dragolle 3-0 ja saisi kantaa köön takaisin lentoyhtiön asiantuntevaan ja vastuulliseen käsittelyyn? Salien ja pöytien vähyys tietysti on tulppa massiivisen lohkopelimäärän järjestämiseksi, mutta lohkovaiheessa pelit voivat olla paras kolmesta, jolloin pelit jakautuvat tasaisemmin pelaajien kesken. Tuplaeliminaatiokin on parempi, mutta lohkosysteemi on aina parempi. Aina voi pelata pelaajien määrällä lohkoissa ym. Jos kisoja on vähemmän, ne voisivat ja niiden pitäisikin olla kaksipäiväiset, kun reissuun on lähdetty. Salien välistä yhteistyötä saatettaisiin vaatia tämän saavuttamiseksi. Samoin erinomaiset biljardiklubit voisivat tulla mukaan pöytien tarjoajiksi; Hyttitieltä on suuri osa pelaajista, mutta siellä ei pelata rg:ja
. Lohkovaihe ja isot palkinnot saattaisivat houkutella mukaan uinuvan parhaimmiston lisäksi myös muuta tällä hetkellä pahasti käyttämätöntä potentiaalia: pool- ka kaisa-/pyrispelaajamassasta monella on varmasti kiinnostusta kokeilla silloin tällöin siipiään snookerin parissa, ja tason ja kunnon tuntien kyse ei olisi välttämättä silkasta kokeilemisesta. Muistaakseni karan puolellakin oli joku snookeria joskus kokeillut kaveri 
.3) Kisoissa pitäisi olla tuntuvat rahapalkinnot
Olisi hyvä, jos pääpotti olisi vähintään se 1000 €. Sponsorien ja kasvavien osallistujamäärien kautta tämä toteutua. Se on toteutunut jo joissain kisoissa (ne yllä mainitut). Iso palkinto myös ruokkii pelaajamääriä (vrt. pool). Joihinkin kisoihin on saatu sponssejakin, ei sekään mahdotonta ole.
4) Kisoista pitäisi lähettää nettistriimi
Näin kisat palvelisivat myös mukaan pääsemättömiä ja haluamattomia ja vain näkyvyyden kautta lajia voidaan tuoda esille sitä tuntemattomien keskuuteen. Nettistriimistä ja kisoista pitäisi tiedottaa joka tuutissa (lehdet, radiot, nettipalvelut ja tv:kin kaipaa tällaisesta tiedottamista). Medianäkyvyys = lajin status.
Nämä ovat minusta asioita, jotka olisivat enemmän tai vähemmän toteutettavissa ja järkeviä toteuttaa. Ne on jopa toteutettukin, snookerin tapauksessakin. Vaadin toimintaa
Jos joku, erityisesti liiton puolesta, osaa kertoa syyn, miksi asioita ei vietäisi ehdotettuun suuntaan ja miksi nykyinen on parempi/ainoa vaihtoehto, olisi hyvä nähdä rakentavaa keskustelua syntyvän. Kommentteja kehiin!Snookerkisakaudenalusterveisin Länsi-Savosta sydämestä,
Pessi Lyyra
...mutta en kuitenkaan toivo, että 6-Reds ehdotusta ammuttais alas 
