Poolin sääntömuutoksia

Poolbiljardiin liittyvä keskustelu (säännöt, välineet, kilpailutoiminta yms.)

Valvojat: Johnny Boyh, Tube, Matti Jokela, Markku Ryytty, Tommi Lamminaho

Vastaa Viestiin
Marko Muukka
Viestit: 1330
Liittynyt: 10:56 05.11.2004
Viesti:

Poolin sääntömuutoksia

Viesti Kirjoittaja Marko Muukka »

Suomen Biljardiliitto ry

Pool säännöt

1. Yleiset säännöt
Seuraavat yleiset säännöt ovat voimassa kaikissa pelimuodoissa paitsi kunkin
pelimuodon säännöissä toisin mainittuna. Lisäksi on käytössä säädöstö, joka kattaa
asiat, jotka eivät varsinaisesti liity itse peliin, vaan esimerkiksi välineistöön ja
turnausten järjestämiseen.
Biljardia pelataan verkakankaan peittämällä pöydällä, joka on rajoitettu kumivalleilla.
Pelaaja käyttää biljardikeppiä lyödäkseen lyöntipalloa, joka osuu kohdepalloihin.
Tarkoituksena on saada kohdepallot kuuteen pussiin, jotka sijaitsevat valleissa.
Pelimuodot vaihtelevat riippuen mitkä pallot ovat laillisia kohdepalloja ja mitä
tarvitaan pelin voittoon.

1.1 Pelaajan vastuu
Pelaajan vastuulla on tietää kaikki säännöt, säädöstö ja aikataulut liittyen turnauksiin.
Vaikka turnauksen toimitsijat yrittävät saattaa kaikki nämä asiat pelaajien tietoon, on
lopullinen vastuu aina pelaajalla.

1.2 Teikkaus
Teikkaus on ottelun ensimmäinen lyönti ja määrää pelijärjestyksen. Teikkauksen
voittanut pelaaja valitsee kumpi pelaaja aloittaa.
Tuomari asettaa kaksi palloa kummallekin puolelle pöytää aloituslinjan taakse lähelle
sitä. Pelaajat lyövät palloja yhtä aikaa alapäädyn valliin tarkoituksenaan saada pallo
jäämään mahdollisimman lähelle yläpäädyn vallia.

Teikkaus hylätään ja pelaaja ei voi voittaa teikkausta, jos pallo:
a) ylittää pitkittäisen keskilinjan;
b) osuu alapäädyn valliin useammin kuin kerran;
c) menee pussiin tai poistuu pelialueelta;
d) koskettaa sivuvallia;
e) jää aloituspäädyn kulmapussiin syvemmälle kuin yläpäädyn vallilinja.

Lisäksi teikkaus hylätään, jos joku muu kuin 3.9 Pallot liikkeessä –säännön ei-
kohdepallon virhe tapahtuu.

Pelaajat teikkaavat uudestaan, jos:
a) pelaaja lyö palloa, jos toisen pelaajan lyömä pallo on jo ehtinyt koskea alapäädyn
valliin;
b) tuomari ei saa selvyyttä kumman pelaajan pallo on lähempänä yläpäädyn vallia; c)
molempien teikkaus hylätään.

1.3 Peräkkäiset aloituslyönnit
Pelimuodoissa, jotka pisteytetään voitettujen erien mukaan, käytetään
vuoroaloituksia.

1.4 Välineiden käyttö
Välineiden pitää olla WPA:n säädöstön mukaiset. Yleisesti, pelaajat eivät saa alkaa
käyttää uuden tyyppisiä pelivälineitä. Seuraavat käyttötavat muiden muassa ovat
hyväksyttäviä. Jos pelaaja on epävarma tietyn välineen käyttötavasta, hänen pitäisi
keskustella siitä turnausjohdon kanssa ennen turnauspelaamisen alkua. Välinettä
pitää käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen mihin sitä on tarkoitettu käytettävän.

(Ks. 3.16 Epäurheilijamainen käyttäytyminen)
a) Biljardikeppi – Pelaajan on sallittua vaihtaa keppiä kesken pelin, kuten esimerkiksi
aloituskepin, hyppykepin ja normaalin pelikepin välillä. Jatkokappaletta voidaan
käyttää kepin pituuden lisäämiseksi. Pelaaja voi käyttää keppiä ja mitä tahansa
kehon osaa lyöntien tähtäämiseen ja suunnitteluun.
b) Liitu – Pelaajan on sallittua käyttää liitua kiksauksen estämiseen. Myös omaa liitua
voi käyttää kunhan sen väri on veran väriin sopiva. Liitua ei saa käyttää lyönnin
tähtäyslinjan merkkaamiseen.
c) Restit – Pelaajan on sallittua käyttää enintään kahta restiä kerrallaan tukeakseen
keppiä lyönnissä. Pelaaja saa käyttää vain normaaleja restejä. Keppiä voi tukea vain
restin pääkappaleella. Kun käytetään kahta restiä, toista restiä pitää tukea
ensimmäisen restin pääkappaleella.
d) Pelihanska – Pelaajan on sallittua käyttää pelihanskaa parantaakseen otettaan
ja/tai tukikättä varten.
e) Talkki – Pelaajan on sallittua käyttää tuomarin määräämää kohtuullista määrää
talkkia.

1.5 Pallojen spottaaminen
Pallot spotataan (palautetaan pelialueelle) asettamalla ne pitkittäiselle keskilinjalle
niin lähelle alapistettä kuin mahdollista alapisteen ja päätyvallin väliin liikuttamatta
muita palloja. Jos palloa ei voi spotata suoraan alapisteelle, se laitetaan kiinni
lähimpään palloon. Jos kyseinen pallo on lyöntipallo, ei spotattavaa palloa saa laittaa
tähän kiinni vaan näiden välissä on oltava pieni rako. Jos alapisteen ja päätyvallin
väliseen tilaan ei palloa voida spotata, asetetaan se alapisteen yläpuolelle
mahdollisimman lähelle sitä.

1.6 Käsipallo
Kun pelaaja saa käsipallon, hän saa asettaa sen mihin tahansa pelialueelle (ks. 2.1
Pöydän osat) ja liikuttaa sitä kunnes hän suorittaa lyönnin. (Ks. 2.19 Lyönti). Pelaaja
saa käyttää kepin mitä tahansa osaa lyöntipallon liikuttamiseen, myös tippiä, mutta ei
eteenpäin suuntautuvalla lyöntiliikkeellä. Joissain pelimuodoissa ja useimmissa
aloituslyönneissä lyöntipallo voidaan sijoittaa vain aloituslinjan taakse riippuen
pelimuodosta ja silloin pätevät säännöt 3.10 Virheellinen lyöntipallon asettaminen ja
3.11 Virheellinen pelaaminen aloituslinjan takaa.
Kun pelaajalla on käsipallo aloituslinjan takaa ja kaikki kohdepallot ovat aloituslinjan
takana, voi hän pyytää aloituslinjaa lähimpänä olevaa laillista kohdepalloa
spotattavaksi alapisteelle. Jos kaksi tai useampi pallo on yhtä kaukana

aloituslinjasta, voi pelaaja valita mikä pallo spotataan. Kohdepallo, joka on
täsmälleen aloituslinjalla, on pelattavissa aloituslinjan takaa.

1.7 Maalaaminen
Pelimuodoissa, joissa pelaajan pitää maalata palloja, täytyy aiottu pallo ja -pussi
ilmoittaa, jos ne eivät ole ilmiselviä. Muut yksityiskohdat, kuten valliosumat, osumat
muihin palloihin sekä muut pussitetut pallot, ovat merkityksettömiä. Vain yksi
kohdepallo voidaan maalata kerrallaan.
Jotta maalattu lyönti lasketaan hyväksytyksi, tuomarin pitää hyväksyä, että aiottu
lyönti suoritettiin. Jos lyönnissä on tulkinnan varaa esim. ylilyönti, kyytipallo tai
vastaava, lyöjän pitäisi maalata pallo ja pussi erikseen. Jos tuomari tai vastapelaaja
on epävarma maalauksesta, voi sitä tiedustella erikseen lyöjältä.
Pelimuodoissa, joissa maalaus on pakollinen, voi lyöjä maalata myös turvalyönnin eli
“safetyn”, jolloin lyönnin jälkeen lyöntivuoro palautuu vastapelaajalle. Pelimuodosta
riippuen spottaukset tehdään turvalyönnin jälkeen tarvittaessa.

1.8 Pallojen asettuminen
Pallo saattaa liikkua hieman sen jälkeen, kun se näyttää pysähtyneen, mahdollisesti
pöydän pinnassa olevien pienten epätasaisuuksien takia. Jos pallo ei putoa tämän
seurauksena pussiin, tämän liikkeen katsotaan kuuluvan peliin ja palloa ei siirretä
takaisin. Jos pallo putoaa itsekseen pussiin, se palautetaan takaisin mahdollisimman
lähelle alkuperäistä sijaintia. Jos pallo putoaa itsekseen pussiin lyönnin aikana tai
juuri ennen sitä niin, että sillä olisi vaikutusta peliin, niin tuomari palauttaa
alkuperäisen tilanteen ja lyönti pelataan uudestaan. Lyöjää ei rangaista, jos lyönnin
aikana pallo liikkuu itsekseen. Ks. myös 2.2 Pussitettu pallo.

1.9 Tilanteen palauttaminen
Kun palloja palautetaan alkuperäisille paikoilleen tai palloja otetaan puhdistettavaksi,
tuomari palauttaa pallot alkuperäisille paikoilleen parhaan kykynsä mukaan.
Pelaajien on hyväksyttävä tuomarin palauttama tilanne.

1.10 Ulkopuolinen vaikutus
Jos lyönnin aikana tapahtuva ulkopuolinen vaikutus vaikuttaa lyönnin
lopputulokseen, tuomari palauttaa pallot alkuperäisille paikoilleen ja lyönti pelataan
uudestaan. Jos ulkopuolisella vaikutuksella ei ole vaikutusta lyönnin lopputulokseen,
niin tuomari palauttaa nämä vaikutuksen liikuttamat pallot alkuperäisille paikoilleen ja
peli jatkuu. Jos tuomari ei pysty palauttamaan palloja alkuperäisille paikoilleen,
tilanne käsitellään tasapelinä.

1.11 Tuomarin päätösten kyseenalaistaminen
Jos pelaajan mielestä tuomari on tehnyt arviointivirheen, hän voi pyytää tuomaria
harkitsemaan tuomiota tai tuomion puuttumista, mutta tuomarin päätös on uudelleen
arvioinnin jälkeen lopullinen. Kuitenkin, jos pelaajan mielestä tuomarin päätös ei ole
sääntöjen mukainen, hän voi valittaa tuomiosta ennalta määrätylle korkeammalle
taholle. Tuomari keskeyttää pelin valituksen käsittelyn ajaksi. (Ks. kohta d. 3.16

Epäurheilijamainen käyttäytyminen). Virheet pitää ilmoittaa viipymättä. (Ks. 3.
Virheet)

1.12 Luovutus
Jos pelaaja luovuttaa, hän häviää ottelun. Esimerkiksi, jos pelaaja ruuvaa
pelikeppinsä auki kun hänen vastustajansa on pöydällä ottelun viimeisessä pelissä,
se tulkitaan ottelun luovutukseksi.

1.13 Tasapeli – Patti
Jos tuomarin havainnoi, että pelitilanne ei edisty ratkaisua kohti, hän ilmoittaa siitä
pelaajille jonka jälkeen kummallakin pelaajalla on kolme lyöntivuoroa pöydällä. Jos
näiden jälkeen tuomari päättää, ettei edistymistä ole tapahtunut, hän julistaa
kyseessä olevan pattitilanteen. Halutessaan pelaajat voivat hyväksyä pattitilanteen
myös ilman kolmea lyöntivuoroa. Pattitilanteen kuvaus löytyy kyseisen pelimuodon
säännöistä.

1.14 Vammaisurheilu
Vammaisurheilun säännöt ja säädöstö ovat vielä työn alla ja niiden kehitystä
jatketaan tulevaisuudessa. Toistaiseksi kaikki yksityiskohdat löytyvät säädöstön
kohdasta 30.

2. Määritelmät
Seuraavat määritelmät ovat voimassa kaikissa säännöissä.

2.1 Pöydän osat
Pöydän merkinnät (kuva)
Seuraavat pöydän osien määritelmät viittaavat oheiseen kaaviokuvaan. Tarkat
yksityiskohdat, mitat ja viimeisimmät tiedot löytyvät WPA:n internet sivuilta
(http://www.wpapool.com)

Pöytä koostuu valleista, vallikumeista, pelialustasta ja pusseista. Kohdepallot
sijoitetaan useimmiten pöydän alapäähän ja lyöntipallo pöydän yläpäähän.
Jos lyöntipallo sijoitetaan aloituslinjan taakse, koostuu tämä alue yläpäädyn ja
aloituslinjan välisestä alueesta, pois lukien aloituslinja.
Vallikumit, vallien päällinen osa, pussit ja pussien reunukset ovat osa valleja.
Kuvassa on 4 eri linjaa:
(a) Pitkittäinen keskilinja, joka jakaa pöydän pitkittäin kahteen alueeseen;
(b) aloituslinja, joka rajaa pöydän yläpään neljänneksen;
(c) alapään linja, joka rajaa pöydän alapään neljänneksen; ja
(d) poikittainen keskilinja, joka rajaa pöydän kahteen osaan keskipussien väliltä.
Näiden linjojen merkitseminen määritellään alla.

Vallien päälle voi olla laitettu merkkejä, joita kutsutaan tähtäyspisteiksi tai timanteiksi,
jotka merkitsevät neljäsosittain leveyden ja kahdeksasosittain pöydän pituuden
mitattuna vastakkaisesta vallikumista toiseen.

Tasaisella pelialustalla, veran peittämällä alueella, pitää olla seuraavat merkittyinä,
jos kyseisessä pelimuodossa näitä merkintöjä tarvitaan:
(e) Alapiste, jossa pitkittäinen keskilinja ja alapään linja risteävät;
(f) Yläpiste, jossa pitkittäinen keskilinja ja aloituslinja risteävät;
(g) Keskipiste, jossa pitkittäinen ja poikittainen keskilinja risteävät;
(h) Aloituslinja;
(i) Spottauslinja, joka on alapään pisteen ja alapäädyn keskipisteen välinen linja; ja
(j) kolmion ulkopuolinen ääriviiva tai sen asetusmerkinnät pelimuodosta riippuen.

2.2 Pussitettu pallo
Pallo lasketaan pussitetuksi, kun se pysähtyy pussiin pöydän pelialustan tason
alapuolelle tai päätyy pöydän pallonkeräyslaatikkoon.
Pallo, joka on pussin suulla osittain toisen pallon tukemana, lasketaan pussitetuksi,
jos tukea tarjoavan pallon poistamisen jälkeen kyseinen pallo menisi pussiin.
Mahdollisia tilanteita ovat esimerkiksi kaksi pussin suulle juuttunutta palloa, tai täysi
pussi, jolloin pussitetut pallot tukevat pussin suulla olevaa palloa. Tuettu pallo
katsotaan pussitetuksi kyseisen pelimuodon sääntöjen mukaisesti.
Jos pallo pysähtyy pussin suulle ja pysyy näennäisen liikkumattomana viiden
sekunnin ajan, ei sitä lasketa pussitetuksi jos se myöhemmin putoaa itsekseen
pussiin (ks. 1.8 Pallojen asettuminen lisätietoja varten). Tämän viiden sekunnin ajan
tuomarin on katsottava, ettei seuraavaa lyöntiä suoriteta.
Palloa, joka käytyään pussissa palaa takaisin pöydälle, ei lasketa pussitetuksi. Jos
lyöntipallo koskettaa jo pussitettua palloa, lyöntipallo katsotaan pussitetuksi
riippumatta siitä, palaako se takaisin pöydälle vai ei. Tuomari poistaa pussitetut
kohdepallot täysistä tai lähes täysistä pusseista, mutta on pelaajan vastuulla valvoa,
että tämä tulee tehtyä.

2.3 Aloituslyönti
Aloituslyönti aloittaa uuden pelin, myös mahdollisesti erän tai ottelun. Aloituslyönti
tapahtuu, kun pallot ovat koottu pakaksi ja lyöjä lyö lyöntipallolla aloituslinjan takaa
yleensä tarkoituksena hajottaa pakka.

2.4 Lyöntipallo
Lyöntipallo on pallo jota lyödään jotta voidaan suorittaa lyönti. Se on perinteisesti
valkoinen, mutta voi sisältää logomerkintöjä tai pisteitä. Pool –biljardissa käytetään
vain yhtä lyöntipalloa.

2.5 Pelimuoto
Yleinen termi, jolla kuvataan Pool -biljardin pelimuotoa kuten kasipallo tai ysipallo.

2.6 Pallo pelialueen ulkopuolella
Pallon katsotaan poistuneen pelialueelta, jos se pysähtyy muualle kuin pelialustalle,
mutta ei pussiin. Pallon katsotaan myös poistuneen pelialueelta, jos se olisi poistunut
pelialueelta, mutta osuessaan valaisimeen, liituun, pelaajaan tai vastaavaan, se
palaakin takaisin pöydälle.
Pallon, joka käy vallin päällä ja palaa takaisin pelialueelle tai pussiin, ei katsota
käyneen pelialueen ulkopuolella.

2.7 Valliosumat
Pallon lasketaan osuneen valliin, jos se ei kosketa vallia ja sen jälkeen koskettaa
valliin. Pallo, joka on kiinni vallissa ennen lyöntiä, ei lasketa osuneen siihen valliin
paitsi jos se irtoaa vallista ja sen jälkeen osuu siihen. Pallo, joka menee pussiin tai
menee pelialueen ulkopuolelle, lasketaan myös osuneeksi valliin. Pallon ei katsota
olevan kiinni vallissa, ellei sitä erikseen ilmoiteta tuomarin, lyöjän tai vastustajan
toimesta. Ks. Säädöstö 26. Kiinni olevien pallojen ilmoittaminen.

2.8 Lyöntivuoro
Lyöntivuoron aikana vain yksi pelaaja suorittaa lyöntejä. Se alkaa, kun on laillista
suorittaa lyönti ja päättyy siihen, kun lyönnin suorittaminen ei ole hänelle enää
laillista. Joissain pelimuodoissa pelaaja voi päättää, ettei tule pöydälle tietyissä
tilanteissa suorittamaan lyöntiä, jolloin pöydällä ollut pelaaja tulee takaisin
lyöntivuoroon. (esim. push out ysipallossa). Vuorossa olevaa pelaajaa kutsutaan
”lyöjäksi”.

2.9 Hyppylyönti
Hyppylyönnissä lyöntipallo lyödään esteen, kuten pallon tai vallin osan, yli. Lyönnin
laillisuus riippuu siitä, miten se on suoritettu ja mitkä ovat lyöjän aikeet. Laillinen
hyppylyönti lyödään nostamalla kepin takaosa ylös ja lyömällä lyöntipalloa
alaviistoon kohti pelialustaa, josta se kimpoaa.

2.10 Ottelu
Ottelu on kilpailu pelimuodossa, jossa tavoitellaan voittoon tarvittavaa määrää
pisteitä.

2.11 Kiksaus (miscue)
Kiksaus tapahtuu, kun kepin kärki liukuu pois lyöntipallosta johtuen mahdollisesti
liian epäkeskeisestä osumasta tai riittämättömästä liidun määrästä kepin kärjessä.
Kiksauksen yhteydessä kuuluu usein terävä ääni ja se myös johtaa kepin kärjen
värin muuttumiseen. Vaikkakin usein kiksauksen yhteydessä kepin sivu osuu myös
lyöntipalloon, ei sitä kuitenkaan todeta tapahtuneeksi, ellei tämä ole selkeästi
nähtävissä. Lyönti, jossa lyöntipallon alta ”kaivetaan” osumalla lyöntipalloon ja
pöydän pintaan samanaikaisesti ja joka johtaa lyöntipallon nousemiseen ilmaan
pöydän pinnalta, katsotaan kiksaukseksi. Jos tahaton kiksaus aiheuttaa lyöntipallon
nousemisen ilmaan pöydän pinnalta, myös kun se osittain tai kokonaan hyppää

pallon yli, lyönti katsotaan lailliseksi hyppylyönniksi. Huomaa, että tahalliset
kiksaukset käsitellään säännössä 3.16 Epäurheilijamainen käyttäytyminen (c).

2.12 Kohdepallot
Lyöntipallo osuu kohdepalloihin, jolloin tarkoituksena on usein pussittaa
kohdepalloja. Kohdepallot ovat yleensä numeroitu ykkösestä siihen numeroon,
kuinka montaa palloa pelissä tarvitaan. Tarkemmat kuvaukset kohdepallojen väreistä
ja merkinnöistä löytyvät WPA:n internet sivuilta (http://www.wpapool.com)

2.13 Pallojen sijainti
Pallon sijainti määritellään sen keskikohdan pystyprojektiona suoraan ylhäältä
alaspäin kohti pöydän pintaa. Pallon määritellään sijaitsevan linjalla tai pisteellä, kun
sen keskipiste on suoraan tämän linjan tai pisteen kohdalla.

2.14 Peli
Peli on yhden pakallisen verran palloja. Joissain pelimuodoissa, kuten esimerkiksi
ysipallossa, yhdestä pelistä saa voittanut pelaaja yhden pisteen.

2.15 Tilanteen palauttaminen
Jos pallojen sijainti muuttuu sääntöjen vastaisesti, kyseisen pelimuodon säännöt
saattavat vaatia niiden palauttamista alkuperäisille paikoilleen. Tuomari palauttaa
pallot alkuperäisille paikoilleen niin tarkasti kuin mahdollista.

2.16 Turvalyönti – ”safety”
Lyönnin sanotaan olevan turvalyönti, jos kyseessä on pelimuoto, jossa kohdepallot
maalataan ja lyöjä ilmoittaa tuomarille tai vastustajalleen lyövänsä turvalyönnin tai
”safetyn” ennen lyönnin suorittamista. Lyönnin jälkeen vuoro siirtyy vastustajalle.

2.17 Lyöntipallo pussiin
Jos lyöntipallo menee pussiin, on kyseessä virhe.

2.18 Erä
Joissakin otteluissa on käytössä erät, jolloin tietty määrä voitettuja eriä päättää
ottelun. Myöskin, tietty määrä voitettuja pelejä tai pisteitä päättää erän.

2.19 Lyönti
Lyönti alkaa, kun kepin eteenpäin suuntautuvan liikkeen seurauksena kepin kärki
koskettaa lyöntipalloja. Lyönti päättyy, kun kaikkien pallojen liike ja pyöriminen
pysähtyy. Lyönti on laillinen, jos lyöjä ei tee virhettä lyönnin aikana.

2.20 Pallojen spottaaminen
Joissain pelimuodoissa kohdepalloja palautetaan pelialueelle muuten kuin tekemällä
niistä uusi pakka. Tällöin puhutaan pallojen spottaamisesta. (Ks. 1.5 Pallojen
spottaaminen).

3. Virheet
Seuraavassa on lista virheistä, jos ne ovat sisällytetty pelatun pelimuodon virheiksi.

Jos useita virheitä tapahtuu saman lyönnin aikana, vain vakavimman mukaan
rangaistaan. Jos virhettä ei ilmoiteta ennen seuraavaa lyöntiä, katsotaan ettei
virhettä tapahtunut.

3.1 Lyöntipallo menee pussiin tai pelialueen ulkopuolelle
Jos lyöntipallo menee pussiin tai pelialueen ulkopuolelle, on kyseessä virhe. Ks. 2.2
Pussitettu pallo ja 2.6 Pallo pelialueen ulkopuolella.

3.2 Väärä kohdepallo ensin
Niissä pelimuodoissa, joissa lyöntipallon pitää osua tiettyyn kohdepalloon tai
ryhmään ensin, on virhe jos lyöntipallo osuu johonkin toiseen palloon. Jos lyöntipallo
osuu lailliseen ja ei-lailliseen kohdepalloon yhtä aikaa, eikä voida sanoa kumpaan
palloon osuttiin ensin, katsotaan lyöntipallon osuneen ensin lailliseen kohdepalloon.

3.3 Osuman jälkeen ei valliosumaa
Jos mikään pallo ei mene pussiin, on lyöntipallon osuttava kohdepalloon, jonka
jälkeen vähintään yhden pallon (minkä tahansa pallon) on osuttava valliin tai lyönti
on virhe. (Ks. 2.7 Valliosumat). Jos lyöntipallo osuu lailliseen kohdepalloon ja valliin
yhtä aikaa, eikä voida sanoa kumpaan osuttiin ensin, katsotaan lyöntipallon osuneen
ensin lailliseen kohdepalloon.

3.4 Jalka ei kiinni maassa
Jos lyöjällä ei ole kepin koskettaessa lyöntipalloa vähintään yksi jalka maassa, lyönti
on virhe.

3.5 Pallo pelialueen ulkopuolella
Jos pallo menee pelialueen ulkopuolelle, on kyseessä virhe. Kyseisen pelimuodon
sääntöjen mukaisesti määritellään spotataanko pallo vai ei. (Ks. 3.5 Pallo pelialueen
ulkopuolella)

3.6 Palloon koskettaminen – Tussi
On virhe koskettaa, siirtää tai muuttaa pallon liikerataa paitsi normaalilla lyöntipallon
ja kohdepallon välisellä kontaktilla lyönnissä. On virhe koskettaa, siirtää tai muuttaa
lyöntipallon liikerataa paitsi kun kyseessä on käsipallotilanne tai normaalilla
eteenpäin suuntautuvalla liikkeellä, jossa kepin kärki osuu lyöntipalloon. Lyöjällä on
vastuu välineistä ja esineistä, jotka voivat aiheuttaa virheen, kuten liiduista, resteistä,
vaatteista, hiuksista, ruumiinosista ja lyöntipallosta käsipallotilanteessa. Jos sellainen
virhe on tahaton, se on normaali virhe, mutta jos se on tahallinen, se on 3.16
Epäurheilijamainen käyttäytyminen.

3.7 Kaksoislyönti / Kiinni olevat pallot
Jos keppi osuu lyöntipalloon enemmän kuin kerran lyönnin aikana, lyönti on virhe.
Jos lyöntipallo on lähellä, mutta ei koske kohdepalloon ja kepin kärki on edelleen
kiinni lyöntipallossa kun lyöntipallo osuu kohdepalloon, lyönti on virhe. Jos lyöntipallo
on erittäin lähellä kohdepalloa ja lyöntipallo vain hyvin kevyesti koskettaa
kohdepalloa, lyönnin ei katsota rikkovan tämän säännön ensimmäistä kohtaa, vaikka
kepin kärki onkin kiinni lyöntipallossa, kun lyöntipallo koskettaa kohdepalloa.

Kuitenkin, jos lyöntipallo on kiinni kohdepallossa, on laillista lyödä osittain tai
kokonaan kohti tätä palloa (edellyttäen, että se on pelimuodon laillinen kohdepallo) ja
jos kohdepallo liikkuu tällaisen lyönnin seurauksena, lasketaan lyöntipallon osuneen
tähän kohdepalloon. (Vaikka lyöntipallossa kiinni olevaa kohdepalloa kohti voidaan
lyödä, on pidettävä huoli, ettei tämän säännön ensimmäistä kohtaa rikota, varsinkin
jos lähettyvillä on muita palloja.)
Lyöntipallo ei ole kiinni missään pallossa, ellei sitä erikseen tuomari tai vastustaja
ilmoita. Lyöjän vastuulla on saada ilmoitus tästä ennen lyöntiä. Jos lyöntipallo
lyödään poispäin kiinni olevasta pallosta, ei osumaa kohdepalloon katsota
tapahtuneen, ellei sitä kyseisen pelimuodon säännöissä erikseen mainita.

3.8 Työntölyönti
On virhe pitää lyödessä kepin kärkeä kiinni lyöntipallossa pidemmän aikaa kuin
normaaleissa lyönneissä.

3.9 Pallot liikkeessä
On virhe suorittaa lyönti, kun mikä tahansa pallo on vielä liikkeessä tai pyörimässä.

3.10 Virheellinen lyöntipallon asettaminen
Kun lyöjällä on käsipallo aloituslinjan takaa, on virhe suorittaa lyönti aloituslinjalta tai
sen edestä. Jos lyöjä on epävarma, onko lyöntipallo aloituslinjan takana, voi hän sitä
tiedustella tuomarilta.

3.11 Virheellinen pelaaminen aloituslinjan takaa
Kun lyöjällä on käsipallo aloituslinjan takaa ja lyöntipallo osuu ensimmäisenä
kohdepalloon, joka on myös aloituslinjan takana, on lyönti virhe paitsi jos lyöntipallo
on jo ylittänyt aloituslinjan ennen osumaa. Jos tällainen virhe on tahallinen, se
tuomitaan epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi.
Lyöntipallon pitää joko ylittää aloituslinja tai osua palloon, joka on aloituslinjalla tai
sen edessä, tai lyönti on virhe, ja vastustajalla on käsipallo kyseisen pelimuodon
sääntöjen mukaisesti. Jos kyseinen lyönti on tahallinen, on kyseessä
epäurheilijamainen käytös.

3.12 Väärällä lyöntivuorolla pelaaminen
On normaali virhe lyödä väärällä lyöntivuorolla. Yleensä peli jatkuu virheellisen
lyönnin jälkeisestä pelitilanteesta. Jos pelaaja pelaa tahallaan väärällä lyöntivuorolla,
katsotaan se 3.16. Epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi.

3.13 Kolme peräkkäistä virhettä
Jos pelaaja tekee kolme peräkkäistä virhettä ilman että välissä on laillinen lyönti, on
kyseessä vakava virhe. Pelimuodoissa, joissa yhdestä pelistä saa yhden pisteen,
kuten ysipallossa, virheiden täytyy tapahtua yhden pelin aikana. Joissain
pelimuodoissa, kuten kasipallossa, tämä sääntö ei ole voimassa.

Tuomarin on varoitettava lyöjää, kun hänellä on kaksi peräkkäistä virhettä tehtynä
lyöjän saapuessa pöydälle. Muutoin mahdollinen kolmas virhe lasketaan vasta
toiseksi virheeksi.

3.14 Hidas pelaaminen
Jos tuomarin mielestä pelaaja pelaa liian hitaasti, hän voi neuvoa pelaajaa
pelaamaan nopeammin. Jos pelaaja ei nopeuta peliään, tuomari voi alkaa kellottaa
peliä (ns. shot clock), joka on tällöin voimassa molemmille pelaajille. Jos lyöjä ylittää
lyönnissään turnauksen määräämän aikarajan, on kyseessä virhe, ja tuomio on
kyseisen pelimuodon mukainen rangaistus virheestä. (Sääntö 3.16
Epäurheilijamainen käyttäytyminen voi myös tulla kysymykseen.)

3.15 Pakan sapluunavirhe
On virhe mikäli pakan sapluuna, pelialueelta poistamisen jälkeen, vaikuttaa peliin,
esimerkiksi, jos sapluuna on vallin päällä ja pallo osuu sapluunaan.

3.16 Epäurheilijamainen käyttäytyminen
Normaali rangaistus epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä on sama kuin vakavassa
virheessä, mutta tuomari voi tuomita rangaistuksen oman harkintansa mukaan.
Muita mahdollisia rangaistuksia ovat mm. varoitus; tavallinen virhe, joka lasketaan
yhdeksi mahdollisesta kolmen peräkkäisen virheen sarjasta; vakava virhe; pelin
häviö; erän häviö; ottelun häviö; turnauksesta sulkeminen joka sisältää mahdollisesti
myös palkintojen, pokaalien ja ranking –pisteiden eväämisen.

Epäurheilijamainen käyttäytyminen on mitä tahansa käyttäytymistä, joka tuo lajille
huonoa mainetta tai häiritsee tai muuttaa peliä siten, että tasapuolinen pelaaminen ei
ole mahdollista. Se sisältää:
a) vastustajan häiritseminen;
b) pallojen liikuttaminen muuten kuin normaalilla lyönnillä;
c) tahallinen kiksaaminen (miscue);
d) pelin jatkaminen virheen ilmoittamisen tai pelin pysäyttämisen jälkeen;
e) ottelun aikana harjoitteleminen;
f) merkintöjen tekeminen pöytään;
g) pelin viivyttäminen; ja
h) välineiden asiaankuulumaton käyttö
Terveisin,

Marko Muukka
Pool lajipäällikkö
Marko Muukka
Viestit: 1330
Liittynyt: 10:56 05.11.2004
Viesti:

Re: Poolin sääntömuutoksia

Viesti Kirjoittaja Marko Muukka »

VIRALLISET PELIMUODOT

4. Kasipallo
Kasipalloa pelataan 15 numeroidulla kohdepallolla sekä lyöntipallolla. Lyöjän 7 pallon
ryhmä (pallot 1-7 ja 9-15) eli ”väri” pitää olla kaikki pussitettuina, jotta hän voi
pussittamalla kasin voittaa pelin. Kaikki lyönnit maalataan.

4.1 Aloituslyönnin määrääminen
Teikkauksen voittanut pelaaja saa päättää kumpi pelaaja lyö ensimmäisen
aloituslyönnin (Ks. 1.2 Teikkaus ja 1.3 Peräkkäiset aloituslyönnit).

4.2 Kasipallon pakka
Pallot asetetaan niin tiukkaan kuin mahdollista kolmion muotoiseen kuvioon niin, että
kärkipallo on alapisteellä ja kasipallo on suoraan kärkipallon alapuolella. Yksi
molemmista väreistä pitää olla kolmion alimman rivin kulmapalloina. Muut pallot
asetetaan satunnaiseen järjestykseen ilman tarkoituksenmukaista ja tahallista
pallojen järjestystä.
Kasipallon pakka (kuva)

4.3 Aloituslyönti
Seuraavat säännöt ovat aloituslyönnissä voimassa:
(a) Lyöntipallo sijoitetaan aloituslinjan taakse.
(b) Mitään palloa ei maalata eikä lyöntipallon tarvitse osua tiettyyn palloon
(c) Jos aloittaja pussittaa aloituslyönnillä pallon eikä tee virhettä, hän jatkaa
lyöntivuoroaan ja väri on vapaa (Ks. 4.4 Avoin pöytä / Värin valitseminen)
(d) Jos aloituslyönnillä ei mene palloa pussiin, pitää neljän kohdepallon osua yhteen
tai useampaan valliin, tai kyseessä on laiton aloituslyönti, ja vastustajalla on
vaihtoehtoina:
1) Jatkaa peliä aloituslyönnin jälkeisestä tilanteesta
2) Tehdä pakka uudestaan ja aloittaa
3) Tehdä pakka uudestaan ja laittaa alkuperäinen aloittaja aloittamaan uudestaan
e) Kasipallon pussittaminen laillisesta aloituslyönnistä ei ole virhe. Jos kasipallo
menee pussiin, aloittajalla on vaihtoehtoina:
1) Spotata kasipallo ja jatkaa lyöntivuoroaan
2) Aloittaa uudestaan
f) Jos aloittaja pussittaa kasipallon ja samalla pussittaa lyöntipallon, vastustajalla on
vaihtoehtoina:
1) Spotata kasipallo ja jatkaa lyöntivuoroa käsipallolla aloituslinjan takaa
2) Tehdä pakka ja aloittaa
g) Jos aloituslyönnissä jokin palloista päätyy pelialueen ulkopuolelle, on kyseessä
virhe; kyseiset pallot laitetaan pussiin (kasipalloa lukuun ottamatta, joka spotataan);
ja vastustajalla on vaihtoehtoina:
1) Jatkaa peliä aloituslyönnin jälkeisestä tilanteesta
2) Jatkaa peliä käsipallolla aloituslinjan takaa
h) Jos aloittaja tekee virheen joka ei ole listattu yllä, vastustajalla on vaihtoehtoina:
1) Jatkaa peliä aloituslyönnin jälkeisestä tilanteesta
2) Jatkaa peliä käsipallolla aloituslinjan takaa

4.4 Avoin pöytä / Värin valitseminen
Kun väriä ei ole vielä valittu, lyöjän pitää maalata aiottu kohdepallo. Jos lyöjä
onnistuu maalaamassaan lyönnissä, tulee pussitetun pallon ryhmästä hänen värinsä
ja hänen vastustajalleen tulee vastaavasti toinen väri. Jos hän epäonnistuu
maalaamassaan lyönnissä, väri on edelleen vapaa ja lyöntivuoro vaihtuu. Kun väri
on vapaa, mihin tahansa kohdepalloon saa osua ensin paitsi kasipalloon.
Kasipalloon osuminen värin ollessa vapaa on virhe, ellei kaikki yhden ryhmän pallot

ole pussitettu. Tällöin lyöjä voi tilapäisesti valita tuon värin, ja siten pussittamalla
kasipallon voittaa pelin.

4.5 Pelin jatkaminen
Lyöjä jatkaa pöydällä niin kauan kuin hän laillisella lyönnillä pussittaa maalaamansa
pallon tai voittaa pelin pussittamalla kasipallon.

4.6 Lyöntien maalaaminen
Aloituslyöntiä lukuun ottamatta kaikki lyönnit maalataan (Ks. 1.7 Maalaaminen).
Kasipallo voidaan maalata vasta, kun lyöjän kaikki oman ryhmän pallot ovat
pussitettu. Lyöjä voi maalata turvalyönnin eli ”safetyn”, jolloin lyöntivuoro siirtyy
vastustajalle lyönnin jälkeen ja kaikki pussitetut pallot jäävät pussiin (Ks. 2.16
Turvalyönti - safety).

4.7 Pallojen spottaaminen
Jos kasipallo menee aloituslyönnissä pussiin tai päätyy pelialueen ulkopuolelle, se
spotataan tai pakka tehdään uudestaan. (Ks. 4.3 Aloituslyönti ja 1.5 Pallojen
spottaaminen) Muita palloja ei spotata.

4.8 Pelin häviäminen
Lyöjä häviää pelin, jos hän:
a) tekee virheen samalla kun pussittaa kasipallon
b) pussittaa kasipallon ennen kuin oman ryhmän pallot ovat pussitettu
c) pussittaa kasipallon maalaamattomaan pussiin
d) lyö kasipallon pelialueen ulkopuolelle
Nämä eivät päde aloituslyönnissä (Ks. 4.3 Aloituslyönti).

4.9 Virheet
Jos lyöjä tekee virheen, lyöntivuoro siirtyy vastustajalle, jolla on vapaa käsipallo ja
lyöntipallo voidaan asettaa mihin tahansa pelialueelle (Ks. 1.6 Käsipallo). Seuraavat
ovat virheitä kasipallossa:
3.1 Lyöntipallo menee pussiin tai pelialueen ulkopuolelle
3.2 Väärä kohdepallo ensin. Lyöntipallon pitää aina osua ensimmäisenä pöydällä
oman ryhmän palloihin, paitsi silloin kun väri on vapaa.
3.3 Osuman jälkeen ei valliosumaa
3.4 Jalka ei kiinni lattiassa
3.5 Pallo pelialueen ulkopuolella. (Ks. 4.7 Pallojen spottaaminen)
3.6 Palloon koskettaminen – Tussi
3.7 Kaksoislyönti / Kiinni olevat pallot
3.8 Työntölyönti
3.9 Pallot liikkeessä
3.10 Virheellinen lyöntipallon asettaminen
3.11 Virheellinen pelaaminen aloituslinjan takaa
3.12 Väärällä lyöntivuorolla pelaaminen

3.14 Hidas pelaaminen
3.15 Pakan sapluunavirhe
4.10 Vakavat virheet
Virheet listattu kohdassa 4.8 Pelin häviäminen johtavat pelin häviämiseen. Jos
kyseessä on 3.16 Epäurheilijamainen käyttäytyminen, on tuomarin tehtävä rangaista
pelaajaa rikkeen vakavuuden perusteella.

4.11 Tasapeli – Patti
Jos kyseessä on pattitilanne (Ks. 1.13 Tasapeli – Patti), pelin alkuperäinen aloittaja
suorittaa uuden aloituslyönnin.

5. Ysipallo
Ysipalloa pelataan yhdeksällä kohdepallolla, jotka ovat numeroitu ykkösestä
yhdeksään. Kohdepallot pelataan nousevassa numerojärjestyksessä. Pelaaja, joka
pussittaa ysipallon laillisella lyönnillä, voittaa pelin.

5.1 Aloituksen määrääminen
Teikkauksen voittanut pelaaja saa päättää kumpi pelaaja lyö ensimmäisen
aloituslyönnin (Ks. 1.2 Teikkaus ja 1.3 Peräkkäiset aloituslyönnit).

5.2 Ysipallon pakka
Pallot asetetaan pakkaan niin tiukkaan kuin mahdollista ”timantin” muotoiseen
kuvioon, jossa ykkönen on kärkipallona ja ysipallo on pakan keskellä ja alapisteellä.
Muut pallot asetetaan satunnaiseen järjestykseen ilman tarkoituksen mukaista ja
tahallista pallojen järjestystä. (Ks. Säädöstö 15. Ysipallon pakka)

Ysipallon pakka (uusi kuva)
5.3 Laillinen aloituslyönti
Seuraavat säännöt ovat voimassa aloituslyönnissä:
a) Lyöntipallo asetetaan aloituslinjan taakse
b) Jos mikään kohdepallo ei mene pussiin, vähintään neljän pallon pitää osua yhteen
tai useampaan valliin, muuten kyseessä on virhelyönti
c) Kun käytössä on kolmen pallon aloitussääntö, jos yhtään palloa ei mene pussiin,
pitää kolmen pallon ylittää aloituslinja tai kyseessä on laiton aloitus. (Ks. Säädöstö
16. Kolmen pallon aloitussääntö)
5.4 Pelin toinen lyönti – push out

Jos aloituksessa ei ole tapahtunut virhettä, lyöjä voi pelata ”push out:in”. Hänen
täytyy ilmoittaa aikeestaan tuomarille, ja push out:in aikana säännöt 3.2 Väärä
kohdepallon ensin ja 3.3 Osuman jälkeen ei valliosumaa eivät ole voimassa. Jos
push out:ia lyötäessä ei tapahdu virhettä, vastustaja päättää kumpi jatkaa.

5.5 Pelin jatkaminen
Jos pelaaja pussittaa minkä tahansa pallon lyönnillään (paitsi push out:issa, ks. 5.4
Pelin toinen lyönti – push out), hän jatkaa pöydällä ja suorittaa seuraavan lyönnin.
Jos pelaaja pussittaa ysipallon laillisella lyönnillä milloin tahansa, hän voittaa pelin.
Jos pelaaja ei pussita palloa tai tekee virheen, lyöntivuoro siirtyy vastustajalle, ja jos
virhettä ei tapahdu niin vastustaja jatkaa lyöjän jättämästä pelitilanteesta.

5.6 Pallojen spottaaminen
Jos ysipallo pussitetaan virhelyönnillä, push out:illa tai lyödään ulos pelialueelta, se
spotataan. (Ks. 1.5 Pallojen spottaaminen). Muita palloja ei missään tilanteessa
spotata.

5.7 Virheet
Jos lyöjä tekee virheen, lyöntivuoro siirtyy vastustajalle, jolla on vapaa käsipallo ja
lyöntipallo voidaan asettaa mihin tahansa pelialueelle (Ks. 1.6 Käsipallo).

Seuraavat ovat virheitä ysipallossa:
3.1 Lyöntipallo menee pussiin tai pelialueen ulkopuolelle
3.2 Väärä kohdepallo ensin. Lyöntipallon pitää aina osua ensimmäisenä numeroltaan
pienimpään pöydällä olevaan palloon.
3.3 Osuman jälkeen ei valliosumaa
3.4 Jalka ei kiinni maassa
3.5 Pallo pelialueen ulkopuolella. Ainoa pallo, joka spotataan, on ysipallo.
3.6 Palloon koskettaminen – Tussi
3.7 Kaksoislyönti/Kiinni olevat pallot
3.8 Työntölyönti
3.9 Pallot liikkeessä
3.10 Virheellinen lyöntipallon asettaminen
3.12 Väärällä lyöntivuorolla pelaaminen
3.14 Hidas pelaaminen
3.15. Pakan sapluunavirhe
5.8 Vakavat virheet
Jos kyseessä on 3.13 Kolme peräkkäistä virhettä niin lyöjä häviää kyseisen pelin.
Jos kyseessä on 3.16 Epäurheilijamainen käyttäytyminen, on tuomarin tehtävä
rangaista pelaajaa rikkeen vakavuuden perusteella.

5.9 Tasapeli – Patti
Pattitilanteessa pelin alkuperäinen aloittaja suorittaa uuden aloituslyönnin (Ks. 1.13
Tasapeli – Patti)

6. 10-pallon säännöt
10-palloa pelataan kymmenellä numeroidulla pallolla yhdestä kymmeneen ja
lyöntipallolla siten, että kaikki lyönnit maalataan. Pallot pelataan nousevassa

numerojärjestyksessä. Pelaaja, joka pussittaa 10-pallon laillisella lyönnillä, kun se on
ainoa kohdepallo pöydällä, voittaa pelin

6.1 Aloituksen määräminen
Teikkauksen voittanut pelaaja saa päättää kumpi pelaaja lyö ensimmäisen
aloituslyönnin (Ks. 1.2 Teikkaus ja 1.3 Peräkkäiset aloituslyönnit).

6.2 10-pallon pakka
Pallot asetetaan kolmionmuotoiseen pakkaan niin tiukkaan kuin mahdollista siten,
että ykkönen on kolmion kärjessä ja aloituspisteellä ja 10-pallo on pakan keskellä.
Muut pallot asetetaan satunnaiseen järjestykseen ilman tarkoituksenmukaista ja

tahallista pallojen järjestystä.
10-pallon pakka (kuva)

6.3 Aloituslyönti
Seuraavat säännöt pätevät aloituslyöntiin:
a) pelaaja saa vapaan käsipallon aloituslinjan takaa; ja
b) jos mikään kohdepallo ei mene pussiin, vähintään neljän pallon pitää osua yhteen
tai useampaan valliin, muuten kyseessä on virhelyönti.

6.4 Pelin toinen lyönti – Push out
Jos aloituksessa ei ole tapahtunut virhettä, lyöjä voi pelata ”push out:in”. Hänen
täytyy ilmoittaa aikeestaan tuomarille, ja push out:in aikana säännöt 3.2 Väärä
kohdepallon ensin ja 3.3 Osuman jälkeen ei valliosumaa eivät ole voimassa. Jos
push out:ia lyötäessä ei tapahdu virhettä, vastustaja päättää kumpi jatkaa.

6.5 Lyöntien maalaaminen ja pallojen pussittaminen
Jokaisella lyönnillä aloituslyönnin jälkeen, lyönnit pitää maalata, kuten on selitetty
kohdassa 1.7 Maalaaminen. 10-pallossa ei kuitenkaan ole turvalyöntiä. Ks. myös 6.6
Väärin pussitetut pallot.

6.6 Väärin pussitetut pallot
Jos maalattu pallo menee väärään pussiin tai väärä pallo menee pussiin eikä
tapahdu virhettä, vastustaja päättää kumpi jatkaa.

6.7 Lyöntivuoron jatkaminen
Jos lyöjä pussittaa laillisella lyönnillä maalatun pallon (paitsi push out:issa, ks. 6.4.
Pelin toinen lyönti - push out), jäävät muut samalla lyönnillä pussitetut pallot pussiin
(paitsi 10-pallo; ks. 6.8 Pallojen spottaaminen.), ja lyöjä jatkaa lyöntivuoroaan. Jos
lyöjä ei onnistu pussittamaan maalattua palloa tai tekee virheen, lyöntivuoro vaihtuu
ja jos virhettä ei tapahtunut, vastustaja jatkaa pöydällä olevasta tilanteesta. Peli
päättyy lyöjän pussittaessa 10-pallon laillisella lyönnillä, kun se on ainoa kohdepallo
pöydällä.

6.8 Pallojen spottaaminen
Jos 10-pallo pussitetaan tai päätyy pelialueen ulkopuolelle ennen pelin viimeistä
voittolyöntiä, se spotataan. (ks. 1.5 Pallojen spottaaminen). Se spotataan ennen
seuraavaa lyöntiä. Muita kohdepalloja ei spotata koskaan.

6.9 Virheet
Jos pelaaja tekee virheen, lyöntivuoro vaihtuu ja vastustajalla on vapaa käsipallo (ks.
1.6 Käsipallo).

Seuraavat ovat virheitä 10-pallossa:
3.1 Lyöntipallo menee pussiin tai pelialueen ulkopuolelle
3.2 Väärä kohdepallo ensin. Lyöntipallon pitää aina osua ensimmäisenä pienimpään
pöydällä olevaan palloon.
3.3 Osuman jälkeen ei valliosumaa
3.4 Jalka ei kiinni maassa
3.5 Pallo pelialueen ulkopuolella. Ainoa pallo, joka spotataan, on 10-pallo.
3.6 Palloon koskettaminen – Tussi
3.7 Kaksoislyönti / Kiinni olevat pallot
3.8 Työntölyönti
3.9 Pallot liikkeessä
3.10 Virheellinen lyöntipallon asettaminen
3.12 Väärällä lyöntivuorolla pelaaminen
3.14 Hidas pelaaminen
3.15 Pakan sapluunavirhe

6.10 Vakavat virheet
Jos kyseessä on 3.13 Kolme peräkkäistä virhettä niin lyöjä häviää kyseisen pelin.
Jos kyseessä on 3.16 Epäurheilijamainen käyttäytyminen, on tuomarin tehtävä
rangaista pelaajaa rikkeen vakavuuden perusteella.

6.11 Tasapeli – Patti
Pattitilanteessa pelin alkuperäinen aloittaja suorittaa uuden aloituslyönnin (Ks. 1.13
Tasapeli – Patti)

7. 14.1 Straight Pool

14.1 Straight poolia pelataan 15 kohdepallolla ja lyöntipallolla. Jokaisesta laillisella
lyönnillä pussitetusta pallosta saa yhden pisteen, ja pelaaja joka ensimmäisenä
saavuttaa tavoitepistemäärän voittaa ottelun. 14.1 pelataan siten, että 14 pussitetun
pallon jälkeen niistä tehdään pakka ja lyöjä jatkaa lyöntivuoroaan.

7.1 Aloituksen määrääminen
Teikkauksen voittanut pelaaja saa päättää kumpi pelaaja lyö ensimmäisen
aloituslyönnin (Ks. 1.2 Teikkaaminen)

7.2 14.1 pakka
Avauslyöntiä varten pallot asetetaan kolmion muotoiseen pakkaan, jossa kärkipallo
on alapisteellä. Kun pakka tehdään uudestaan, kärkipallon paikka jätetään vapaaksi
vain, jos kyseessä on 14 pallon pakka. Verkaan piirrettyä kolmion ulkoreunan
rajaviivaa käytetään määräämään, onko hajotuspallo pakan sisä- vai ulkopuolella.
Jos pakan alueella palloille on tehty verkaan kuopat eli ns. ”tapping”, niin verkaan
piirrettyä kolmion ulkoreunan rajaviivaa käytetään määräämään, onko pallo pakan
sisä- vai ulkopuolella. Pakan sapluunaa ei käytetä.

7.3 Aloituslyönti
Seuraavat säännöt ovat voimassa aloituslyönnissä:
a) Lyöntipallo asetetaan aloituslinjan taakse
b) Jos maalattu pallo ei mene pussiin, lyöntipallon osuttua pakkaan lyöntipallon ja
kahden pallon on osuttava valliin tai kyseessä on aloitusvirhe (Ks. 2.7 Valliosumat).
Rangaistuksena tästä lyöjältä vähennetään kaksi pistettä. (Ks. 7.10 Aloitusvirhe).
Vastustaja voi jatkaa aloituslyönnin jälkeisestä tilanteesta tai pyytää aloittajaa
lyömään uusi aloituslyönti, kunnes aloituslyönti täyttää sille asetetut vaatimukset, tai
kunnes vastustaja päättää jatkaa peliä aloituslyönnin jälkeisestä tilanteesta (Ks. 7.11
Vakavat virheet).

7.4 Pelin jatkaminen ja pelin voittaminen
Lyöjä jatkaa pöydällä niin kauan kuin hän pussittaa maalatun pallon tai voittaa
ottelun saavuttamalla tavoitepistemäärän. Kun pakasta on 14 palloa pussitettu, peli
keskeytyy siksi aikaa kunnes uusi pakka on tehty.

7.5 Lyöntien maalaaminen
Kaikki lyönnit maalataan, kuten on selitetty säännössä 1.7 Maalaaminen. Lyöjä voi
maalata turvalyönnin eli "safetyn", jolloin lyönnin jälkeen lyöntivuoro siirtyy
vastustajalle ja kaikki pussitetut pallot spotataan.

7.6 Pallojen spottaaminen
Kaikki pallot, jotka pussitetaan virhelyönnillä, turvalyönnillä, maalaamattomana tai
päätyvät pelialueen ulkopuolelle, spotataan (Ks. 1.5 Pallojen spottaaminen). Jos
viidestoista pallo pitää spotata ja muut neljätoista palloa ovat koskemattomina
pakassa, tämä pallo spotataan alapisteelle ja tuomari voi käyttää kolmiota apuna
varmistaakseen tiukan pakan.

7.7 Pisteet
Lyöjä saa yhden pisteen jokaisesta laillisesti pussitetusta maalatusta pallosta. Lisäksi
muista tällaisen lyönnin aikana pussitetuista pallosta saa myös yhden pisteen.
Virheet rangaistaan vähentämällä virheen tehneeltä pelaajalta pisteitä. Pistetilanne
voi olla virheiden ansiosta myös negatiivinen.

7.8 Erityiset pakan tekemiseen liittyvät tilanteet
Kun lyöntipallo tai viidestoista pallo on pakan sisällä, seuraavat säännöt pätevät.
Pallon katsotaan olevan pakan sisällä, jos se on pakan ympärillä olevan viivan
sisäpuolella tai jokin osa pallosta on suoraan yläpuolelta katsottuna viivan päällä.
a) Jos viidestoista pallo pussitetaan samalla lyönnillä neljännentoista pallon kanssa,
kaikki 15 palloa muodostavat pakan.
b) Jos sekä lyöntipallo, että viidestoista pallo ovat pakan sisällä, kaikki 15 palloa
muodostavat pakan ja lyöjällä on käsipallo aloituslinjan takaa.
c) Jos pelkkä viidestoista pallo on pakan sisällä, se asetetaan yläpisteelle, tai
keskipisteelle, jos lyöntipallo estää spottaamisen yläpisteelle.
d) Jos pelkkä lyöntipallo on pakan sisällä, se asetetaan seuraavasti: jos viidestoista
pallo on aloituslinjalla tai sen ulkopuolella, on lyöjällä käsipallo aloituslinjan takaa, ja
jos taas viidestoista pallo on aloituslinjan takana, lyöntipallo asetetaan yläpisteelle,
tai keskipisteelle, jos yläpiste on varattu.
Joka tapauksessa, ei ole rajoituksia kohdepallon suhteen pakan ensimmäisenä
lyöntinä: saa lyödä mitä palloa tahansa.
Jos lyöntipallo tai kohdepallo on vain hieman pakan merkatun alueen ulkopuolella ja
tehdään pakka, niin tuomarin pitäisi merkitä pallon paikka, jotta pallo voidaan
täsmällisesti palauttaa alkuperäiselle paikalleen jos tuomari sitä vahingossa pakkaa
tehdessään siirtää.
Spottauskaavio (kuva)

7.9 Virheet
Jos lyöjä tekee normaalin virheen, häneltä vähennetään yksi piste, tarvittaessa pallot
spotataan ja lyöntivuoro vaihtuu. Lyöntipallo pysyy paikallaan ellei alla toisin mainita.

Seuraavat ovat virheitä 14.1:ssä:
3.1 Lyöntipallo menee pussiin tai pelialueen ulkopuolelle. Käsipallo aloituslinjan
takaa (Ks. 1.6 Käsipallo).
3.3 Osuman jälkeen ei valliosumaa
3.4 Jalka ei kiinni maassa
3.5 Pallo pelialueen ulkopuolella (kaikki pöydän ulkopuolelle päätyvät kohdepallot
nostetaan alapisteelle).
3.6 Palloon koskettaminen – Tussi
3.7 Kaksoislyönti / Kiinni olevat pallot
3.8 Työntölyönti
3.9 Pallot liikkeessä
3.10 Virheellinen lyöntipallon asettaminen
3.11 Virheellinen pelaaminen aloituslinjan takaa. (Toisen kappaleen mukainen virhe
säännössä 3.11, lyöntipallo pelataan käsipallona linjan takaa.)
3.12 Väärällä lyöntivuorolla pelaaminen
3.14 Hidas pelaaminen
3.15 Pakan sapluunavirhe

7.10 Aloitusvirhe
Aloitusvirheestä lyöjää rangaistaan kahden pisteen menetyksellä (7.3 Aloituslyönti) ja
mahdollisella uudelleen aloituksella. Jos normaali virhe ja aloitusvirhe tapahtuvat
samalla lyönnillä, se käsitellään aloitusvirheenä.

7.11 Vakavat virheet
Kolmen peräkkäiset virheen tapauksessa (3.13 Kolme peräkkäistä virhettä), vain
normaalit virheet lasketaan, joten aloitusvirhettä ei lasketa yhdeksi kolmesta
peräkkäisestä virheestä. Kolmannella peräkkäisellä virheellä vähennetään pelaajalta
yksi piste kuten normaalistikin, lisäksi vähennetään 15 pistettä, ja virheet tehneen
pelaajan virhelukumäärä nollataan. Tämän jälkeen tehdään uusi 15 pallon pakka ja
virheet tehnyt pelaaja suorittaa aloitussäännön mukaisen aloituslyönnin.
Epäurheilijamaisen käytöksen tapauksessa tuomari valitsee tilanteeseen sopivan
rangaistuksen (Ks. 3.16 Epäurheilijamainen käytös).
7.12 Tasapeli – Patti
Pattitilanteessa (Ks. 1.13 Tasapeli - Patti) pelaajat suorittavat teikkauksen
määrittääkseen kumpi pelaajista suorittaa aloituslyönnin.

Säädöstö

1. Hallinnollinen harkintakyky
Nämä säädökset koskevat pukeutumista, protestointia, aikataulutusta ja muita
asioita, jotka eivät ole mukana säännöissä, mutta joita pitää hallita kussakin
erillisessä kilpailutapahtumassa. Jotkut näistä säädöksistä vaihtelevat turnausten
välillä, kuten esimerkiksi voittomäärät ja aloitusvuorot. Turnauksen johdolla on
vastuu säädösten toimeenpanemiseksi. Näillä säädöksillä ei ole samaa
toimeenpanevaa voimaa kuin säännöillä. Säännöt ovat aina etusijalla.

2. Poikkeukset sääntöihin
Sääntöjä ei voi muuttaa, ellei erillistä turnauskohtaista muutosta ole
toimeenpanemassa WPA Sports Director tai muu WPA:n toimitsija. Kirjallinen selitys
sääntömuutokselle pitää olla saatavilla pelaajien kokouksessa.

3. Pukeutuminen
Jokaisen pelaajan peliasun pitää olla vähintään kyseisen turnauksen vaatimusten
mukainen, puhdas, kunnollinen ja hyvässä kunnossa. Jos pelaaja on epävarma
peliasunsa suhteen, pitää hänen lähestyä turnauksen johtajaa ennen ottelua ja
tiedustella peliasunsa laillisuutta. Turnauksen johtajalla on viimeinen sana pelaajan
peliasun laillisuudesta. Poikkeustapauksissa turnauksen johtaja voi sallia pelaamisen
riittämättömässä peliasussa, jos esimerkiksi lentoyhtiö on kadottanut pelaajan
matkatavarat. Pelaaja voidaan sulkea turnauksesta pukeutumiskoodin rikkomuksen
vuoksi.
Jos pukeutumiskoodia ei ilmoiteta ennen turnausta, oletetaan käytettävän WPA:n
pukeutumiskoodia. Seuraavat vaatimukset ovat voimassa MM-kisoissa sekä World
Tour –osakilpailuissa.

3.1 Miehet
Miehillä pitää olla joko pitkähihainen paita ja napitettu liivi tai normaali kauluspaita tai
poolopaita, väri on vapaa. Kauluspaidan tai poolopaidan helma pitää olla laitettu
housun vyötärön sisään. T-paidat eivät ole sallittuja. Paidassa pitää olla vähintään
lyhyt hiha.
Suorien housujen pitää olla puhtaat ja hyvässä kunnossa, väri on vapaa.
Denim/farkkukangas on kiellettyä, oli väri mikä hyvänsä, mutta farkkuleikkaus/tyyli on
sallittu.
Kenkien pitää olla tyylikkäät asuun sopivat puvun kengät. Lenkkarit ja sandaalit ovat
kiellettyjä. Urheilukengät, joissa on tumma nahkapäällyste tai nahantapainen
päällyste ovat sallittuja, mutta lopullisen päätöksen antaa turnauksen johtaja.

3.2 Naiset
Naiset voivat käyttää hametta, tyylikästä toppia, pukua, kauluspaitaa tai poolopaitaa,
joka peittää olkapäät. T-paidat eivät ole sallittuja.

Suorien housujen pitää olla puhtaat ja hyvässä kunnossa, väri on vapaa.
Denim/farkkukangas on kiellettyä, oli väri mikä hyvänsä, mutta farkkuleikkaus/tyyli on
sallittu. Naispelaajat voivat käyttää hametta, jonka helman pitää kuitenkin peittää
polvet.
Kenkien pitää olla tyylikkäät puvun kengät jotka sopivat asuun. Lenkkarit ja sandaalit
ovat kiellettyjä. Urheilukengät, joissa on tumma nahkapäällyste tai nahantapainen
päällyste ovat sallittuja, mutta lopullisen päätöksen antaa turnauksen johtaja.

4. Pakan sapluuna
Pakan sapluunaa voidaan käyttää seuraavissa pelimuodoissa: Kasipallo, ysipallo ja
10-pallo ja Heyball. 14.1:ssä ei ole sallittua käyttää sapluunaa.

4.1 Pakan sapluunan asettaminen
Ennen turnauksen alkua pöytään pitää tehdä tarvittavat merkinnät. Pystysuora viiva
sapluunan keskikohdan läpi pitää olla piirrettynä sapluunan asettamista varten.
Viivan pitää olla tarpeeksi pitkä kulkeakseen sapluunan ylä- ja alareiän läpi.

4.2 Pakan sapluunan poistaminen
Aloituksen jälkeen tuomari poistaa sapluunan niin pian kuin mahdollista liikuttamatta
palloja. Jos ottelussa ei ole tuomaria, vastustajan pitää poistaa sapluuna, mikäli
sapluunan tiellä on palloja. Jos palloja ei ole sapluunan tiellä, voi lyöjä poistaa
sapluunan ilman vastustajaa.
Riippumatta siitä onko ottelussa tuomaria vai ei, sapluuna voidaan poistaa, mikäli
sen tiellä on korkeintaan 2 palloa estämässä poistamista. Poikkeuksena mikäli 1 tai
useampi pallo ovat kiinni toisissaan estämässä sapluunan poistoa. Tällöin sapluuna
jätetään pöydälle, kunnes nämä pallot eivät enää ole sapluunan poiston esteenä.
Sapluunaa poistaessa tuomari tai vastustaja voivat merkata sapluunan poistoa
estävät pallojen paikat esimerkiksi pallon merkkausvälineellä tai liiduilla. Poistettu
sapluuna laitetaan tämän jälkeen sille varatulle paikalle pois pelialueelta ja vallien
päältä, ja esteenä olleet pallot palautetaan paikoilleen.

4.3 Pakan sapluunan määritelmä
Pakan sapluunan olisi hyvä olla tehty muovista, eikä sen tulisi olla paksumpi kuin
0,14mm, eikä vaikuttaa pöytään mitenkään. Sapluunaa ei saa liimata pelialueen
pintaan kiinni.

5. Aluetuomari
Turnauksessa saattaa olla käytössä aluetuomari, joka on vastuussa useasta eri
pöydästä samanaikaisesti, ja yhdellä pöydällä ei ole jatkuvasti tuomaria paikalla.
Tässä tapauksessa pelaajien oletetaan silti seuraavan pelitapahtumia ja tietävän
säännöt. Suositeltava menettelytapa on seuraava.
Lyömässä olevan pelaajan vastustaja suorittaa kaikki tuomarin tehtävät. Jos
lyömässä oleva pelaaja arvelee ennen kyseistä lyöntiä, ettei vastustaja kykene
asianmukaisesti tuomitsemaan lyöntiä, hänen täytyy pyytää aluetuomari paikalle
katsomaan lyönnin suoritus. Myös lyöjän vastustaja voi pyytää aluetuomarin paikalle,
jos hän ei ole mielestään kykenevä tai halukas tuomitsemaan lyöntiä. Molemmilla
pelaajilla on oikeus keskeyttää peli, kunnes pelaaja on tyytyväinen pelin
tuomarointiin.

Jos pelaajien kesken tulee erimielisyyttä pelissä, jossa tuomari ei ole läsnä ja
aluetuomari kutsutaan paikalle tuomitsemaan lyönti, jota hän ei ole nähnyt, hänen
pitää ottaa tarkasti selville tilanteen ja lyönnin kulku. Tämä voi sisältää luotettavien
silminnäkijöiden haastattelua, videomateriaalin tarkastelua tai lyönnin uudelleen
lavastamista. Jos aluetuomaria pyydetään tuomitsemaan virheen tapahtuminen, ja
virheen tapahtumisesta ei ole muuta todistetta kuin yhden pelaajan väite
tapahtuneesta toisen pelaajan esittäessä ettei virhettä tapahtunut, oletetaan tällöin
ettei virhettä tapahtunut.

6. Epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä rankaiseminen
Säännöt ja säädöstö antavat tuomareille ja muille toimitsijoille huomattavan
valinnanvapauden tuomita epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä. Useat eri tekijät
ovat otettava huomioon näissä päätöksissä, kuten aiempi käytös, aiemmat
varoitukset, kuinka vakava teko on, ja tieto joka on jaettu pelaajille pelaajien
kokouksessa turnauksen alussa. Lisäksi on otettava huomioon kilpailun taso siihen
nähden, että huippupelaajien oletetaan tuntevan säännöt ja säädöstö, kun taas
vasta-alkajat eivät välttämättä tiedä miten sääntöjä normaalisti tulkitaan.

7. Protestointi
Jos pelaaja tarvitsee tuomion tai päätöksen, ensimmäinen taho, johon hän ottaa
yhteyttä, on tuomari. Tuomari tekee päätöksensä kaikkien niiden keinojen mukaan,
jotka tuntuvat hänestä sopivilta. Jos pelaaja haluaa protestoida tuomarin päätöstä
vastaan, pitää hänen ottaa yhteys päätuomariin ja sen jälkeen turnauksen johtajaan.
Kaikissa normaaleissa turnauksissa turnauksen johtajan päätös on lopullinen ja
sitova. WPA:n MM-kisoissa voi valituksen jättää edelleen WPA Sports Directorille, jos
hän on läsnä. $100 pantti vaaditaan tällaisesta valituksesta ja se palautetaan, mikäli
päätös menee protestoijan eduksi.

Pelaaja voi pyytää tuomaria harkitsemaan päätöstään uudestaan yhden kerran. Jos
hän pyytää tuomaria harkitsemaan toisen kerran, se katsotaan epäurheilijamaiseksi
käyttäytymiseksi.

8. Ohjeet tuomareille
Tuomari päättää kaikki asiat jotka liittyvät sääntöihin, ylläpitää hyvät peliolosuhteet,
tuomitsee virheet, ja tekee muut päätökset liittyen näihin sääntöihin. Tuomari
keskeyttää pelin, jos olosuhteet eivät salli tasapuolista pelaamista. Peli keskeytetään
myös, jos tuomiosta protestoidaan. Tuomari ilmoittaa virheet ja muut erityiset
sääntöjen mukaiset tilanteet. Hän vastaa kysymyksiin sääntöjen edellyttämällä
tavalla, kuten esimerkiksi peräkkäisten virheiden lukumäärä. Hän ei voi antaa
neuvoja sääntöjen tulkinnasta tai muista peliin liittyvistä yksityiskohdista, joihin hänen
ei sääntöjen mukaan tarvitse vastata. Tuomari voi avustaa pelaajaa restin kanssa.
Jos lyönti niin edellyttää, tuomari voi pitää pöydän valaisinta pois lyövän pelaajan
tieltä.
Kun kyseisessä pelimuodossa on käytössä kolmen virheen sääntö, tuomarin pitäisi
ilmoittaa pelaajille mikä tahansa toinen perättäinen virhe siinä vaiheessa kun se
tapahtuu, ja myös virheet tehneen pelaajan palatessa takaisin pöydälle.
Ensimmäinen varoitus ei ole sääntöjen puitteissa tarpeen, mutta sen tarkoitus on
estää myöhemmät väärinkäsitykset. Jos käytössä on pistetaulukko, jossa
virhetilanne on pelaajille näkyvillä, riittää se täyttämään varoitusvaatimukset.

9. Tuomarin vastaaminen kysymyksiin
Tuomari vastaa pelaajien esittämiin tiedusteluihin koskien objektiivisia yksityiskohtia,
kuten esimerkiksi onko pallo pakan sisäpuolella, onko pallo aloituslinjan sisäpuolella,
paljonko pistetilanne on, kuinka monta pistettä vaaditaan voittoon, onko pelaajalla
peräkkäisiä virheitä, mikä sääntö on voimassa jos tietty lyönti lyödään jne. Jos
sääntöihin kysytään tarkennusta, tuomari vastaa parhaan kykynsä mukaan, mutta
mikään tuomarin ilmoittama virheellinen informaatio ei suojaa pelaajaa sääntöjen
toimeenpanolta. Tuomari ei voi tarjota subjektiivista mielipidettä, joka voisi vaikuttaa
peliin, kuten onko laillinen lyönti lyötävissä, onko kyytipallo tehtävissä, millaiset
pöydän ominaisuudet ovat jne.

10. Kasipallon lisäys
Jos väri on valittu ja pelaaja epähuomiossa lyö vastustajan pallon pussiin pitää virhe
ilmoittaa ennen kuin hän lyö seuraavan lyönnin. Jos kumpi tahansa pelaaja tai
tuomari huomaa, että värit ovat vaihtuneet kesken pelin, peli keskeytetään ja
pelataan uudestaan alkuperäisen aloituslyönnin suorittaneen pelaajan suorittaessa
aloituslyönnin.

11. Tilanteen palauttaminen
Missä tahansa tilanteessa, jossa palloja siirretään tilanteen palauttamisen takia, on
se pelkästään tuomarin tehtävä ja velvollisuus. Tuomari voi kerätä asiaan liittyvää
tietoa oman harkintansa mukaan. Hän voi pyytää yhdeltä tai molemmilta pelaajilta
neuvoa, kuitenkin niin, ettei pelaajien mielipide ole sitova ja heidän arvionsa voidaan
hylätä. Asianomaisilla pelaajilla on oikeus protestoida tuomarin päätöstä vain kerran,
mutta tämän jälkeen pallo tai pallot palautetaan tuomarin päätöksen mukaisesti.

12. Välineiden hyväksyminen
Kun turnaus tai turnauksen kyseinen ottelu on aloitettu, ei pelaajalla ole oikeutta
kyseenalaistaa mitään turnauksen järjestäjän toimittamaa välineistöä ellei hänellä ole
tuomarin tai turnauksen johtajan tukea; kaikki protestit on tehtävä ennen ottelua.

13. Pussien tyhjentäminen
Jotta pallo lasketaan pussitetuksi, sen pitää täyttää kaikki ehdot kuvattuna
säännössä 2.2 Pussitettu pallo. Vaikka pussien tyhjentäminen palloista kuuluu
tuomarin toimenkuvaan, viime kädessä vastuu kyseisen toiminnan
puutteellisuudesta johtuvalla virheellä on aina lyöjällä. Jos tuomaria ei ole paikalla,
esimerkiksi aluetuomarin tapauksessa, lyöjä voi itse suorittaa kyseisen toimenpiteen,
kuitenkin niin, että hän tekee selväksi vastustajalleen mitä on tekemässä.

14. Aikalisä
Ellei toisin määrätä turnauksen järjestäjän toimesta on molemmilla pelaajilla oikeus
yhteen 5 minuutin mittaiseen aikalisään otteluissa, joissa pelataan yli paras
yhdeksästä (kasipallo ja Heyball) ja paras kolmestatoista (ysipallo ja 10-pallo). Jos
ottelut ovat lyhyempiä, ei aikalisää ole käytössä. Käyttääkseen aikalisänsä, pelaajan
täytyy:
(1) ilmoittaa aikeestaan tuomarille
(2) pitää huoli, että tuomari on tietoinen tilanteesta ja kirjaa aikalisän pistetaulukkoon
(3) pitää huoli, että tuomari merkitsee pöydälle pelin olevan keskeytetty. (Yleinen
käytäntö on jättää keppi pöydälle.) Vastustajan täytyy pysyä istumassa kuten
normaalinkin pelin aikana; jos hän saattaa itsensä tilanteeseen joka on normaalin
pelin toiminnan ulkopuolella, hänen katsotaan myös käyttäneen aikalisänsä eikä
hänellä ole sen jälkeen oikeutta uuteen aikalisään.
Kasipallossa, ysipallossa, 10-pallossa ja Heyballissa aikalisä pidetään pelien välissä
ja peli keskeytetään.
14.1:ssä aikalisä alkaa pakkojen välissä; ja pöydällä oleva pelaaja voi jatkaa
lyöntivuoroaan, jos hänen vastustajansa päättää pitää aikalisän. Jos lyöjän
vastustaja pitää aikalisänsä, hänen on pidettävä huoli, että tuomari seuraa ottelua
hänen poissa ollessaan; muuten hänellä ei ole oikeutta protestoida mistään lyöjän
tekemästä virheestä.

Aikalisän käyttävän pelaajan pitää muistaa, että hänen tekemisensä ovat pelin
hengen mukaiset ja jos hän käyttäytyy niiden vastaisesti, häntä voidaan rangaista
epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä.
Jos pelaajalla on jokin lääketieteellinen tila tai sairaus, voi turnauksen johtaja
harkintansa mukaan lisätä aikalisien määrää.

15. Ysipallon pakka
Kuten säännössä 6.2 todetaan, ykköstä ja ysipalloa lukuun ottamatta muut pallot
asetetaan pakkaan sattumanvaraisessa järjestyksessä eikä mitään
järjestelmällisyyttä saa olla missään pakassa. Jos tuomari ei ole tekemässä pakkoja
ja pelaaja epäilee vastustajansa asettavan palloja tiettyyn järjestykseen pakassa, voi
hän saattaa asian turnauksen toimitsijoiden tietoon. Jos toimitsija toteaa pelaajan
tahallisesti järjestelevän palloja pakassa, pelaajalle annetaan virallinen varoitus ja
kielletään tällainen toiminta. Jos pelaaja jatkaa kyseistä toimintaa vielä varoituksen
jälkeen, häntä rangaistaan epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä.

16. Kolmen pallon aloitussääntö
(1) Aloituslyönnissä vähintään kolmen pallon pitää mennä pussiin, ylittää aloituslinja,
tai tuottaa näiden yhdistelmä. Esimerkiksi yhden pallon mennessä pussiin kahden
pallon pitää ylittää aloituslinja ja jos kaksi palloa menee pussiin, niin yhden pallon
pitää ylittää aloituslinja. Aloituslinjan ylittämisellä tarkoitetaan sitä, että pallon
keskikohta menee aloituslinjan yli.
(2) Jos aloittavan pelaajan lyönti ei täytä kohdan (1) vaatimuksia, mutta on muutoin
laillinen lyönti, on lyöntivuoroon tulevalla pelaajalla mahdollisuus jatkaa pöydällä
olevasta tilanteesta tai antaa lyöntivuoro aloittavalle pelaajalle.
(3) Jos vastustaja päättää jatkaa pöydällä olevasta tilanteesta, kun kohdan (1)
vaatimukset eivät ole täyttyneet, ei push out ole sallittu.
(4) Jos lyöntivuoro palautetaan aloittavalle pelaajalle, voi hän halutessaan lyödä
push out:in. Tässä tapauksessa lyöntivuoroon tuleva pelaaja voi jatkaa kyseisestä
tilanteesta tai palauttaa lyöntivuoro push out:in tehneelle pelaajalle.
(5) Jos aloittavan pelaajan lyönti ei täytä kohdan (1) vaatimuksia, mutta on muutoin
laillinen lyönti ja ysipallo menee pussiin, nostetaan ysipallo alapisteelle ennen
seuraavaa lyöntiä.

Kolmen pallon aloitusääntö on käytössä kaikissa WPA:n ysipallon ranking-
kilpailuissa yhdessä tappingin tai pakan sapluunan kanssa.

17. Lyöntipalloon koskeminen aloituslyönnin jälkeen
Saattaa olla, että pelaajalla ”kiksaa” aloituksessa ja pelaaja yrittää estää lyöntipallon
kulun kepillään tai jollain muulla keinolla. Nämä ovat ehdottomasti kiellettyjä
epäurheilijamaisen käyttäytymisen nojalla, sääntö 3.16(b). Pelaaja ei milloinkaan saa
tahallisesti koskea mihinkään palloon paitsi eteenpäin suuntautuvalla lyönnillä, jossa
kepin kärki osuu lyöntipalloon. Kyseisen virheen rangaistuksen määrää tuomari
säännön 3.16 epäurheilijamaisen käyttäytymisen ohjeiden perusteella.

18. Kellotus – Shot Clock
Ottelua voidaan pyytää kellottamaan missä vaiheessa tahansa turnauksen
toimitsijan tai kumman tahansa pelaajan toimesta. Turnauksen johtaja tai muu
toimitsija päättää otetaanko kellotus käyttöön vai ei. Jos päätetään alkaa kellottaa
ottelua, molemmat pelaajat ovat kellotettavina ja paikalla on virallinen kellottaja koko
ottelun ajan. Suosituksena on, että pelaajilla on 35 sekuntia käytettävissä lyöntiin, ja
että 10 sekuntia ennen ajan päättymistä annetaan varoitus. Molemmilla pelaajilla on
25 sekunnin lisäaika (extension) kutakin peliä kohti. Kello käynnistetään, kun kaikki
pallot pysähtyvät, mukaan lukien pyörivät pallot. Kello pysäytetään, kun kepin kärki
osuu lyöntipalloon lyönnin merkkinä tai jos käytettävissä oleva aika kuluu loppuun.
Jos aika kuluu loppuun, on kyseessä virhe. Aloituslyönnin jälkeisen lyönnin aikarajaa
on mahdollista pidentää, mutta se ei saa ylittää 60 sekuntia.

20. Myöhästynyt ottelun aloitus
Pelaajien täytyy olla pöydän ääressä ja valmiina aloittamaan pelinsä ilmoitettuna
ottelun alkamisaikana. Jos pelaaja on myöhässä, hänellä on 15 minuuttia aikaa
saapua pöydälle pelaamaan ottelunsa, muutoin hänet tuomitaan hävinneeksi ottelun.
On suositeltavaa kuuluttaa pelaajaa ensimmäisen kerran 5 minuuttia, toisen kerran
10 minuuttia ja viimeisen kerran ”minuutin kuulutus” 14 minuuttia ilmoitetun ottelun

alkamisen jälkeen. Tiukemmat vaatimukset voidaan ottaa käyttöön, jos tämä käytös
on pelaajan kohdalla toistuvaa.

21. Ulkopuolinen vaikutus
Ks. sääntö 1.10 Ulkopuolinen vaikutus. Tuomarin tehtävänä on estää ulkopuolinen
vaikutus, esimerkiksi katsojan ja viereisen pöydän pelaajan toimesta ja keskeyttää
peli tarvittaessa. Vaikutus voi olla joko ruumiillista tai suullista.

22. Valmentaminen
Pelaajan on sallittua ottaa neuvoja ja valmennusta vastaan valmentajaltaan ottelun
aikana. Tämän ei kuitenkaan sallita olevan jatkuvaa jokaiseen lyöntiin kohdistuvaa
valmennusta. On tuomarin ja turnausjohdon päätettävissä asiaan liittyvät
lisärajoitukset. Aikalisää voidaan käyttää valmennukseen. Valmentajan ei pitäisi
lähestyä pöytää. Jos tuomari päättää, että valmentaja häiritsee peliä, hän voi käskeä
valmentajaa pysymään poissa ottelun ajan.

23. Act of God
Tämä saattaa olla jotain odottamatonta sääntöjen ja säädöstön ulkopuolelta, mikä
tapahtuu ottelun aikana. Tällöin tuomari päättää mikä on tasapuolisin ratkaisu ottelun
jatkamiselle. Esimerkiksi pallot joudutaan siirtämään toiselle pöydälle, jolloin
mahdollisesti joudutaan julistamaan pattitilanne, jos tilanne ei ole sellaisenaan
siirrettävissä.

24. Tuolissa pysyminen
Pelaajan, joka ei ole lyöntivuorossa, on pysyttävä hänelle osoitetussa tuolissa, kun
lyöntivuorossa oleva pelaaja on pöydällä. Jos pelaajan tarvitsee poistua pelialueelta
kesken ottelun, hänen pitää pyytää ja saada siihen lupa tuomarilta. Jos pelaaja
poistuu pelialueelta ilman tuomarin lupaa, se tulkitaan epäurheilijamaiseksi
käyttäytymiseksi.

25. Tuomarin epävarmuus
Jos tuomari ei voi päättää oliko kyseessä virhe, oletetaan, että lyönti oli laillinen.

26. Kiinni olevien pallojen ilmoittaminen
Tuomarin täytyy tutkia tarkasti ja ilmoittaa tilanne, mikäli pallo on hyvin lähellä vallia
tai pallo on hyvin lähellä lyöntipalloa. Lyöjän vastustaja voi muistuttaa tuomaria siitä,
että kyseinen ilmoitus voi olla tehtävä. Lyöjän on annettava aikaa pyynnölle sekä
tilanteen tutkimiselle, ja voi myös itse pyytää sitä.

27. Paripeli
Paripelissä kummankin joukkueen pelaajat lyövät vuorotellen pelin aikana. Seuraaia
sääntöjä sovelletaan.
(1) Kun joukkue lyö aloituslyönnin ensimmäistä kertaa, he voivat valita lyöjän.
(2) Kummankin joukkueen aloituslyöjä vaihtelee, riippumatta siitä, kuka löi viimeksi.
(3) Joukkue, joka ei lyönyt aloituslyöntiä, voi lyöntivuorollaan valita ensimmäisen
lyöjän kuhunkin peliin.

(4) Mikä tahansa aloituslyönti, normaali lyönti tai push out lasketaan lyönniksi. Jos
push out:in jälkeen lyöntivuoro palautetaan, tätä palautuspäätöstä ei lasketa toisen
joukkueen lyönniksi. Jos push out:in lyöntivuoro palautetaan, on kaksi tapaa
määritellä, kumpi lyö seuraavaksi. Normaali tapa on ”työntö joukkuekaverille”, jossa
joukkuekaveri lyö seuraavan lyönnin. Vaihtoehtoisesti turnaustoimitsijat voivat
päättää, että ”työnnetään itselle”, jolloin seuraavan lyönnin lyö sama pelaaja, joka
pelasi push out:in.
(5) Lyöntivalinnoista keskustelu joukkueen sisäisesti ei ole sellaisenaan virhe.
(6) Lyöminen väärällä vuorolla on virhe. Jos väärällä vuorolla pelataan tahallisesti, se
katsotaan epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi.
(7) Jos joukkue on epävarma, kumman vuoro on lyödä, he voivat kysyä vastustajilta
tai tuomarilta vahvistusta. Päätetty järjestys katsotaan oikeaksi, vaikka sen
myöhemmin todettaisiin olleen väärä.
(8) 10-pallossa, jos lyöntivuoro palautetaan maalaamattoman pussituksen vuoksi,
lyönti siirtyy joukkueen toiselle pelaajalle. Palautuspäätöstä ei lasketa toisen
joukkueen lyönniksi.
(9) 14.1 Straight Poolissa, joukkueen sisäinen lyöntivuoro vaihtelee tarkasti läpi
ottelun. Hajotuslyönnit lyödään lyöntivuorojen perusteella, eikä niihin voi valita lyöjää.
Laiton aloituslyönti lasketaan lyönniksi, vaikka pyydettäisiin lyömään uusi
aloituslyönti.

28. Pakkasäännöt
Jos pelaajat tekevät pakat itse, he voivat päättää, tekevätkö ne itselleen vai
vastustajalle. Jos asiasta tulee erimielisyys, pelaajat tekevät pakat vastustajalle, ja
heidän tulee tehdä pakat parhaan mahdollisen kykynsä mukaan. Jos pakkoja ei
tehdä parhaan kyvyn mukaan, se katsotaan epäurheilijamaiseksi käytökseksi.
Kun tuomari tekee pakat, lyöjä ei saa tutkia tai koskea pakkaa ja pakka on
hyväksyttävä ilman kommenttia, tai kyseessä on epäurheilijamainen käyttäytyminen.
Protestointi on sallittu objektiivisesti virheellisten pakkojen tapauksessa, kun
pallojärjestys ei noudata pelimuodon sääntöjä, tai jos ”Act of God” tapahtuu pakan
teon jälkeen.

29. Pelaaja tuomarina
Kun ottelussa ei ole pöytätuomaria, kukin pelaaja voi keskeyttää pelin, mikäli
tuomaria tarvitaan. Yhteisymmärryksessä kumpikin pelaaja voi tilapäisesti toimia
tuomarina itse pelaamisen ulkopuolisissa toiminnoissa, kuten pakan teko, pakan
sapluunan poisto, pallojen putsaus, pallojen spottaus, tai pallojen siirto erityisissä
pakantekotilanteissa. Yhteisymmärrys pitää varmistaa kussakin tapauksessa
erikseen. Kun pelaaja toimii tilapäisesti tuomarina, hänen on toimittava parhaan
kykynsä mukaan, eikä vahinkoja katsota virheiksi. Jos pallojärjestys muuttuu
vahingossa, pallot pyritään palauttamaan alkuperäisille paikoilleen; ja jos tämä ei ole
mahdollista, on kyseessä pattitilanne. Kaikki tahalliset virheet, kuten pallon paikan
muuttaminen tarkoituksella, katsotaan epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi.
Viimeksi muokannut Marko Muukka, 15:05 13.04.2026. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Terveisin,

Marko Muukka
Pool lajipäällikkö
Marko Muukka
Viestit: 1330
Liittynyt: 10:56 05.11.2004
Viesti:

Re: Poolin sääntömuutoksia

Viesti Kirjoittaja Marko Muukka »

YHTEENVETO WPA POOLIN SÄÄNTÖJEN MUUTOKSISTA



VÄLINEIDEN KÄYTTÖ
 Kepin jättäminen pöydälle ei enää ole virhe.
 Pelaaja voi käyttää keppiä ja mitä tahansa kehon osaa lyöntien tähtäämiseen
ja suunnitteluun.
 Keppiä voi tukea vain restin pääkappaleella.

VIRHEEN EPÄVARMUUS
 Jos lyöntipallo osuu lailliseen ja ei-lailliseen kohdepalloon yhtä aikaa, eikä
voida sanoa kumpaan palloon osuttiin ensin, katsotaan lyöntipallon osuneen
ensin lailliseen kohdepalloon.
 Jos lyöntipallo osuu lailliseen kohdepalloon ja valliin yhtä aikaa, eikä voida
sanoa kumpaan osuttiin ensin, katsotaan lyöntipallon osuneen ensin lailliseen
kohdepalloon.
 Yleisesti ottaen, jos ei voida päättää oliko kyseessä virhe, oletetaan, että
lyönti oli laillinen.

TAHATTOMAN HYPPYLYÖNNIN SELVENNYS
 Jos tahaton kiksaus aiheuttaa lyöntipallon nousemisen ilmaan pöydän
pinnalta, myös kun se osittain tai kokonaan hyppää pallon yli, lyönti katsotaan
lailliseksi hyppylyönniksi

YSIPALLO
 Pakkaa tehdessä ysipallo on nyt lähtökohtaisesti alapisteellä, mutta
kilpailunjohto voi päättää, että ykkönen on alapisteellä.
 Kun kolmen pallon aloitussääntö on käytössä hiljaisten aloituslyöntien
estämiseksi, on pallojen ylitettävä aloituslinja sen sijaan, että ne vain
leikkaisivat sen. Toisin sanoen, pallon keskikohdan on mentävä aloituslinjan
yli.

10-PALLON PARANNUKSET
 Monia sääntökohtia on selvennetty, erityisesti koskien maalauksia ja
turvalyöntejä. 10-pallossa ei ole turvalyöntiä.

UUDET PARIPELIOHJEET
 Sääntöihin on nyt lisätty paripelin viralliset ohjeet.

PELAAJA TUOMARINA
 Sääntöihin on nyt lisätty ohjeet siitä, miten pakan teon ja virheiden
erimielisyydet tulee ratkaista, kun tuomari ei ole paikalla.

PIENIÄ MUUTOKSIA JA KORJAUKSIA
 Sääntöihin ja säädöstöön on tehty pieniä korjauksia, selvennyksiä ja
parannuksia.
Terveisin,

Marko Muukka
Pool lajipäällikkö
Vastaa Viestiin