Hyviä ajatuksia Minustakin SELVÄ sarjajako voisi olla ihan hyvä ratkaisu ongelmiin. Itsekin telakalla olleena tuon edellisen kokeilun aikaan on tietysti paha sanoa mitään siitä ja sen ongelmista, mutta totta on, että ajat ovat muuttuneet; harrastajia on paljon, uusiakin, ja heille pitäisi saada toimiva kilpailutoiminta pyörimään. Olisiko aika kypsä uudestaan ottamalla oppia edellisestä kerrasta? Kannattaa muistaa, että viimeisin kokeilu sarjatasoista on meneillään juuri tällä hetkellä. A- ja B-kisat muodostavat kaksi sarjatasoa, mutta kuten palstalla on todettu, nykyjakoon liittyy ongelmia. Yksi on tällä palstalla, viimeksi tuossa filaksen taholta mainittu "väliinputoajien joukko", jotka eivät oikein uskalla B-kisoihin osallistua, mutta joiden ei tee mieli kiertää raskasta A-kiertuetta, kun prospektit menestymiselle eivät ole siellä kovin suuret. Toinen on, että A- ja B-kisojen välillä ei ole mitään yhteyttä kilpailusysteemin tasolla. Sarjajakosysteemi putoajine ja nousijoineen toisi selvän yhteyden näiden sarjojen välille. Eikö olisi mahdollista kehittää nykyistä systeemiä selkeämpään suuntaan?Skobe kirjoitti:Jokunen vuosi sitten tarkoittanee ennen vuotta 2004 (tai reilusti ennen). Silloin kun snookerlähetykset alkoivat 2000 luvulla Eurosportilla, sattumoisin harrastajamäärät räjähtivät. Kuulun itsekin tähän biljardin "Eurosport sukupolveen". Vuostuhannen alulla poolin alin sarja oli 1 divari ja nyt ehdotellaan jo nelosen perustamista.Se kauniimpi Tiusanen kirjoitti:Jotain tuollaista mestaruussarjaa taidettiin kokeilla jokunen vuosi sitten, eikä menestys ollut päätä huimaavaa...
Eli eikö olisi aika herätä nykyhetkeen. Harrastajia kyllä olisi, mutta pääsarjatasosia.... enpä tiiä. Kannatan filaksen ehdotusta, sillä modauksella, että alemmassa sarjassa pelattaisiin 10 punaisella ja jo aikaisemmin ehdottamallani kolmen snookerpurun rajoituksella. So what jos se tuo uuden taktikoinnin muodon peliin? Pääsarjassa vedettäisiin sitten 16 pelaajalla perinteisesti (ja tasaisemmin).
B-kisoja tai 1.-div-kisoja voisi olla enemmän. Ehdotus tuosta tuplacupista mestaritasolla oli myös hyvä. Oulun tyyliin sinne asti vaivautuneet ainakin pääsivät pelaamaan. Pelaajien määrä tuossa mestaritasolla kannattaisi miettiä hyvin. Ehkä sellainen tusina voisi jopa riittää?
Tällainen systeemi olisi kohtuullisen selkeä. Ihmiset voisivat hyvällä omatunnolla osallistua kisoihin Tietysti siinä on se huono puoli, että vastustajien vaihtuvuus ei olisi suurta tuolla ylimmällä tasolla, mutta jos sillä systeemillä saisi enemmän pelaajia kisakiertueille mukaan, se olisi ehkä sen arvoista. Pelien määrä olisi tärkeää etenkin tuolla alemmalla tasolla. Tällaisessa skenaariossa nuo pelien määrät olisi ehkä helpompi hallita etenkin ylimmällä tasolla. Alemmalla tasolla voisi välillä vetää 6-10 punaisen pelejä, kuten poolissakin pelataan välillä eri pelimuotoja.
Vielä tekee mieli kehoittaa miettimään sitä, että kannattaako pitää väkisin tuota 5 pöydän kriteeriä salille ja pitää kisoja yhdessä ja samassa paikassa. Peruste sille lienee, että voidaan viedä kisa läpi järkevästi yhdessä päivässä nykycup-systeemissä? Mutta että sen vuoksi joka toinen kisa on Turussa ja yksi kisa vuodessa (ylimmällä tasolla) pääkaupunkiseudulla, on vähintäänkin.. ..no, epätarkoituksenmukaista. Jos pelejä saataisiin levitettyä valtakuntaan tasaisemmin, pelaajia olisi varmasti helpompi mobilisoida kisoihin. Ja ties vaikka ihmiset kiinnostuisivat pelistä enemmän, jos sitä pääsisi katsomaan elävänä muuallakin kuin Turussa.
Eikö pääkaupungin neljän ja kolmen pöydän pelipaikkojen välillä oikeasti voisi yrittää järjestää yhteistyötä ainakin noiden alkupelien osalta, varsinkin jos pelisysteemejä muokattaisiin? Samoin muualla valtakunnassa on muitakin paikkoja, jotka eivät yksin kisoja pysty pyörittämään mutta yhdessä ehkä kyllä, kuten on todettu. Ehkäpä jos liitto laittaisi arvovaltansa ja kokemuksensa peliin, se voisi saada yhteistyötä edistettyä, ainakin joidenkin pelipaikkojen välillä?
Liiton työryhmä toki miettii näitä asioita keskuudessaan, mikä on hieno asia. Kognitiivisen psykologian ongelmanratkaisua koskevan klassisen lain mukaan uuden ratkaisun kehittäminen ongelmaan on kuitenkin sitä tehokkaampaa, mitä enemmän resursseja sen ratkaisemiseen on aktivoitu. Ainakin siinä valossa on hyvä, että asioita mietitään julkisella palstallakin . Onnea työryhmän toiminnalle! Olisi hauska jossain vaiheessa kuulla, mikäli mahdollista, missä vaiheessa asiat ovat työryhmällä meneillään.