Biljardiharrastajien määrä Suomessa?

[Henry Grahn]

SLU:n liikuntatutkimuksen mukaan Suomessa on 3.000 aikuista biljardinharrastajaa. Kymmenen vuotta sitten meitä oli sen mukaan 5.000.
Nuorten (3-18 v.) listalla biljardia ei näy. Listan alaraja on 2.000, joten SLU:n mukaan nuoria biljardinharrastajia on alle sen.
Kun itse laskeskelin tietämäni biljardisalien pöytämääriä pääsin noin 600:aan ja varmasti en tiedä maan kaikkia pelipaikkoja. Tämän päälle tulevat eri ravintolapöydät, joita jo Pelikalla lienee 150-200.
Jos arvioimme että jokaista pöytää kohti löytyy esim. 20 pelaajaa saamme näin harrastajien määräksi jo vähintään 15.000. Huomattavasti yli SLU:n virallisen luvun.
Pääkaupunkiseudun nuorisotaloissa on 70-90 biljardipöytää, joten veikkaan että koko maassa niitä löytyy vähintään 300.
Laskemalla 20 käyttäjää per pöytä saataisiin 6.000 nuorta harrastajaa ja oltaisiin reilusti SLU:n listalla.

En osaa sanoa onko 20 pelaaja per pöytä ylä- vai alakanttiin. Salinpitäjät ja muut asiantuntijat osaavat varmasti antaa paremman arvion. Totuus lienee kuitenkin että biljardinharrastajia on moninkertaisesti enemmän kuin mitä viralliset luvut kertovat.

Onko tällä mitään merkitystä? Vaikuttavatko SLU:n luvut päättäjiin opetusministeriössä, mediataloissa, sponsoreissa jne? Pitäisikö SBiL:n selvittää oikeat harrastajamäärät ja oikaista lajistamme vähättelevän kuvan antavia lukuja?

[muppe]

ihan faktaa ei ole, mutta jollakinlailla asioista perillä oleva arvaus: SLU ei laske harrastajiksi kuin lisenssin omaavat. Moni muukin pikkulaji kärsii tästä... Vaikkapa kamppailulajit, voi harrastaa ilman että kilpailee -> ei lisenssiä -> "virallisen" kannan mukaan et harrasta

[Tommi Lamminaho]

ihan faktaa ei ole, mutta jollakinlailla asioista perillä oleva arvaus: SLU ei laske harrastajiksi kuin lisenssin omaavat. Moni muukin pikkulaji kärsii tästä... Vaikkapa kamppailulajit, voi harrastaa ilman että kilpailee -> ei lisenssiä -> "virallisen" kannan mukaan et harrasta

Tuo pätee tosiaan valtionavun suuruuteen että vain lisenssin omaavat lasketaan. Mut sillä laskentatavalla biliksellä ois kai joku 700 harrastajaa. Laskisivat (tai niin kai tekevätkin) edes kaikki rekisteröityjen liigojen harrastajat mukaan, eli toisinsanoen Pelikan, Pirkanmaan Poolliigan & Lahden Kasiliigan mukaan. Jyväskylässäkin oli kai joskus joku aluesarja mikä oli liiton alainen?

[Henry Grahn]

Vuonna 1991 Suomen Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa oli 160.000 biljardin harrastajaa. En tiedä kuinka tämä selvitys on tehty. Luku on sen verran suuri että kuvittelen että kysymys on saattanut esim. olla, "Oletko viimeisin vuoden aikana pelannut biljardia?"

Kysymys on tietenkin miten harrastaja määritellään. Kuinka usein tulee pelata ollakseen sellainen?

Oli niin tai näin, niin käsitykseni on että SLU:n "viralliset" luvut antavat aivan liian huonon kuvan lajistamme.
Kysymykseni onkin kuinka paljon tämä vaikuttaa eri päättäjiin? Onko sillä merkitystä kun opetusministeriö päättää lajiliittojen avustuksista? Onko sillä merkitystä kun TV:ssa mietitään minkälaisia katsojalukuja eri urheilulajeilta voi odottaa? Onko sillä merkitystä kun yritykset harkitsevat sponsorointikohteitaan? Jne.

[Skobe]

Erittäin aiheellista pohdintaa mielestäni. Itsekin olen funtsinut miksi esim. jääpallotulokset näytetään Urheiluruudussa, mutta biljardia ei. Jääpallohan on ihan lilliputtilaji Suomessa. Harrastajia muutama pari tuhatta. Millä perusteella juuri tämä laji saa edes pientä näkyvyyttä TV:ssä? Painaako SLU:n historia noin paljon?

[Sublime]

Tutkimus on tehty otostutkimuksena, jossa otoksen on tarkoitus kuvastaa koko Suomen tutkimuspopulaatiota. Tutkimuksessa on haastateltu 5510 henkilöä ja populaatio 19-65 vuotiaat on noin 3 miljoonaa henkilöä. Näin ollen lukuun 3000 päästään nopeasti laskettuna, mikäli noin 6 henkilöä 5510:sta vastaa harrastavansa biljardia.

Tutkimuksessa on käsittääkseni juuri kysytty haastateltavalta hänen harrastuksistaan eli tällöin on kysymys haastateltavan subjektiivisesta käsityksestä omista harrastuksistaan. Tämä on mielestäni myös kaikkein tarkoituksenmukaisin tapa mitata harrastajamääriä. Joitain ongelmia tähän tapaan kuitenkin sisältyy, jotka on huomioitu tutkimuksessakin: esim. henkilö, joka harrastaa kuntosalia saattaa myös uida harjoituksensa jälkeen mutta ilmoittaa harrastuksekseen vain kuntosalin. Tämä ongelma ei kylläkään koske niinkään biljardia.

Ps. ei se että joku pelaa joskus biljardia tee sinänsä hänestä vielä biljardin harrastajaa eikä ihmisestä joka kävelee tee hänestä vielä kävelyn harrastajaa. Harrastuksessa onkin mielestäni juuri kysymys ensisijaisesti miten henkilö itse asemoi itsensä suhteessa tähän toimintaan tai lajiin.

Pss. On myös huomioitava luottamusväli tietyllä luottamustasolla, jotta jakaumasta saadaan oikea kuva.

[Johnny Boyh]

Tutkimus on tehty otostutkimuksena, jossa otoksen on tarkoitus kuvastaa koko Suomen tutkimuspopulaatiota. Tutkimuksessa on haastateltu 5510 henkilöä ja populaatio 19-65 vuotiaat on noin 3 miljoonaa henkilöä. Näin ollen lukuun 3000 päästään nopeasti laskettuna, mikäli noin 6 henkilöä 5510:sta vastaa harrastavansa biljardia.

Aivan, tuolleen laskettuna näitä harrastajia on n. 3200 sadan tarkkuudella. Tämähän ei ikinä kerro koko totuutta, mutta on vuosien varrella kai osoittautunut melkoisen hyvin suuntaa-antavaksi. Mitä yleisempi laji, sitä paremmin tuo tutkimus antaa oikeanlaisen kuvan joten biljardin kohdalla se on vähän "tuuristakin" kiinni, minkälaisia lukemia tilastot ja tutkimukset tuottavat.

3000 ihmistä kolmesta miljoonasta ei ole kuin 0.10%.
5000 ihmistä kolmesta miljoonasta ei ole kuin 0.16%
joten kovin suuresta erosta ei maanlaajuisesti ole kyse.
Tosin meidän biljardin harrastajien näkökulmasta tuo on tosi suuri poikkeama jos meitä on nyt 2000 vähemmän yht'äkkiä. Se on paperilla iso miinus; -40%

Tutkimuksessa on käsittääkseni juuri kysytty haastateltavalta hänen harrastuksistaan eli tällöin on kysymys haastateltavan subjektiivisesta käsityksestä omista harrastuksistaan. Tämä on mielestäni myös kaikkein tarkoituksenmukaisin tapa mitata harrastajamääriä. Joitain ongelmia tähän tapaan kuitenkin sisältyy, jotka on huomioitu tutkimuksessakin: esim. henkilö, joka harrastaa kuntosalia saattaa myös uida harjoituksensa jälkeen mutta ilmoittaa harrastuksekseen vain kuntosalin. Tämä ongelma ei kylläkään koske niinkään biljardia.

Ps. ei se että joku pelaa joskus biljardia tee sinänsä hänestä vielä biljardin harrastajaa eikä ihmisestä joka kävelee tee hänestä vielä kävelyn harrastajaa. Harrastuksessa onkin mielestäni juuri kysymys ensisijaisesti miten henkilö itse asemoi itsensä suhteessa tähän toimintaan tai lajiin.

Pss. On myös huomioitava luottamusväli tietyllä luottamustasolla, jotta jakaumasta saadaan oikea kuva.

Olen samaa mieltä Sublimen kanssa siitä, että harrastajaksi pitääkin laskea juuri semmoinen joka itse mieltää ja kertoo harrastavansa biljardia. Kyllähän monella seuralla saattaa olla paljon sellaisia ns. "huvikseen liittyneitä" jäseniä.

Varsin mielenkiintoinen topikki tämä ja pistää ajattelemaan...

[Can Playsam]

Mielenkiintoinen asia tuo, että kuka katsotaan harrastajaksi... Mielestäni harrastaja on sellainen henkilö, joka aktiivisesti pyrkii kehittymään lajissaan ja ottaa sen siinä suhteessa tosissaan. Tosin perus psykologiassa sanotaan, että harrastuksella on leikkimielisiä ominaispiirteitä. Biljardihan on kyllä aina ollut sellainen rajatapaus esim. urheilun suhteen ja lisäksi kaikki ristiriitaiset intressit sotkee asiaa. Joillekin se saattaa olla rentoutumis muoto työpäivän päätteeks ja jotkin ikävät ihmiset saattaa jopa purkaa sillä turhaumiansa. Joitakin liikunta muotoja ei voi mielestäni sanoa sen sijaan harrastukseksi, koska niitä kutsutaan yleisesti kuntoiluksi... Joo... kyllä minun mielestä "oikea" biljardin harrastaja ajattelee lajin etua ja omaa kehittymistään pelaajana ja on valmis tekemään uhrauksia sen eteen. Joillekkin tämä on varmaan liikaa pyydetty, mutta on kai sellaisellakin oikeus ilmoittaa harrastavansa biljardia, vaikka todelliset motiivit oliskin päästä työpäivän päätteeks kaljalle... Tätä puoltaa tuo harrastuksen psykologinen analyysi, jonka suorittajaa en ikävä kyllä muista...

[Can Playsam]

...pitää kyllä vielä lisätä vähän... Asiaa tulis tosiaan tarkastella motiivien suunnalta ja jos tahdotaan jokin raja vetää, niin silloin se kyllä tulis mielestäni tehdä siten, että määritellään rajat sanalle HARRASTUS. Se on tällä hetkellä niin laaja käsite, että vaikeaa, mutta onnistuu varmasti just noiden MOTIIVIEN kautta... Jos harrastukseen lisätään KILPAILU, niin asia helpottuu vielä huomattavasti, mutta intressi ristiriidat kasvaa... Se kilpailu kun tämän lajin parissa ei rajoitu siihen biljardin pelaamiseen...

[Can Playsam]

...pakko vielä kirjoittaa sen verran, että lisättäessä kilpailua harrastukseen, se saanee heti ammattimaisia piirteitä ja voidaanko silloin puhua enää harrastuksesta? Onko kyseessä silloin urheilu, vaikka siinä ei oliskaan niin paljoa fyysisä piirteitä, kuin monessa muussa lajissa? Selkeä linjaus voitais varmasti tehdä, mutta kaikkia tyydyttävään ratkaisuun ei helposti kyllä päästäis... Biljardi osoitta taas vaikeuttaan tässäkin asiassa

[laadidaa]

Hyviä pointseja. Eli harrastanko kalastusta, jos en käy kalastuskilpailuissa ?

[laadidaa]

Kuinka monta kertaa on kalastettava, että harrastaa kalastusta.

[laadidaa]

Pitääkö saada kalaa jotta voi harrastaa kalastusta.

[Tommi Lamminaho]

Pidetääs hyvä aihe järkevänä.

Jos tutkimus on siis tuo RZ:n laittama linkki, niin onhan se selvää että mikäli otetaan 5510 ihmistä "kadulta" ja kysytään mitä harrastat, niin määrät varsinkin pienissä lajeissa saattaa yhtäkkiä jäädä todella pieniksi.

Tämä tekstistä otettu lainauskin kertoo karua totuutta joidenkin lajien osalta:

Mikäli tarkastellaan hiihdon harrastajia, niin 95 % varmuustasolla lajin harrastajien määrä
on jotakin 711.000 - 783.000 välillä tutkimustuloksen ollessa 747.000. Golfi n osalta tutkimus
antaa estimaatik-si 81.000 harrastajaa ikäluokissa 19-65-vuotta, mikä merkitsee
käytännössä harrastajia olevan 69.000-95.000 välillä. Tutkimuksessa oli tälläkin kertaa
lajeja, joissa haastattelut eivät tuottaneet yhtään lajin harrastajaa esim. casting, curling,
kyykkä, maahockey, nykyaikainen 5-ottelu, vesipallo. Esimerkit on tarkoitettu lukuohjeeksi
kun eri lajien harrastajamääriä vertaillaan toisiinsa. Mitä enemmän lajilla on harrastajia
eli mitä lähempänä lajin harrastajien osuus on 50%:n tasoa, sitä suurempi tilastollinen
virhemarginaali.

Karua olisi ollut jos noissa viidessä tuhannessa ei olis ollut yhtään biljardiharrastajaa. Kuvaavaa on myös tuo harrastajamäärien muutos eri tutkimusten välillä:

Vuosi 1994 1997-98 2001-02 2005-06
Biljardi 4.500 5.000 4.000 3.000
(N) 10.972 5.505 5.505 5.510

Eli tarkoittaako tää et vuosien saatossa harrastajamäärät on vähentyneet? Kuitenkin taas vuodesta 2001 poolpelaajien määrä rankinglistalla on noussut sieltä noin sadasta yli viiteensataan eli ovatko pelaajat vain aktivoituneet vai onko niitä tullut lisää? Veikkaan että vähän molempia!

Tästä tullaankin siihen mitä Henkka varmaan hakeekin takaa; Liiton puolelta asiaa tulisi tutkia paremmin ja miettiä, olisiko jopa arvoa tilata jonkinlainen tutkimus aiheesta, tai sitten ainakin kartoittaa seurojen jäsenmäärät yms. (Tosin nuo taitaa Ryytyllä olla jo olemassa).

Vai olisiko Suomen Biljardiyrittäjillä mahdollisuutta teettää kyselyä asiakaskunnassaan vaikka asiakastyytyväisyyskyselyn muodossa?

[Sublime]

Kyseisten tutkimusten perusteella voidaan muodostaa jo varsin tarkkoja arvioita biljardinpelaajien määrästä kun populaationa on kaikki 19-65 henkilöt. Voidaan jopa merkitsevyystasolla 0,5% todeta, että biljardinpelaajien määrä on alle 0,5% populaatiosta. Kyseisessä tutkimuksessa tuhannesosan merkitsemyystasoa voidaan yleisesti pitää jopa hieman liian tarkkana kun otosmäärää verrataan populaation määrään - näin ollen 1% merkitsevyystaso olisi riittävän tarkka. Kun tarkastellaan tutkimusten keskimääräistä harrastajamäärää (otoksia 4 kpl.) keskiarvona on 4125 harrastajaa, keskihajontana 854 harrastajaa. Tämän perusteella 95% luottamusväli (vapausasteluvulla 1.960) asettuu varrin lähelle keskiarvoa eli noin 4000-4200. Mikäli tutkimuksia arvioi normaalijakauman pohjalta, standardoiduksi luvuksi saadaan harrastajamäärällä 7000=3.36, jonka perusteella voidaan arvioida että mikäli otostodennäköisyys noudattaa normaalijakaumaa on kyseisellä keskihajonnalla mitattuna alle 1% todennäköisyys saada otoksesta tulos yli 7000 harrastajaa. Voidaankin varsin luotettavasti todeta, että biljardinpelaajien kokonaismäärä on kyseisellä otantamenetelmällä keskimäärin 0,1%-0,2% populaatiosta.

Ps. On selvää, että mikäli otantaa muutetaan toisenlaiseksi myös tulokset voivat muuttua

[Sublime]

Niin lisäyksenä aiempaan kirjoitukseeni, että kun on oletettavaa että otostodennäköisyys mukailee normaalijakaumaa, tarkoittaa tämä myös sitä, että jos keskiarvona eli nollakohtana on 4125 harrastajaa on yhden yksittäisen otostodennäköisyyden tulos esim +- 1000 harrastajaa samalla todennäköisyydellä. Eli kun viime tutkimuksen tulos oli noin 3000 harrastajaa, olisi ollut yhtä todennäköistä saada tulokseksi myös 5300. Siis yhden otoksen perusteella kyseisellä otantamenetelmällä. Näin ollen tutkimuksesta ei tulee tehdä mitään johtopäätösiä harrastajamäärän laskusta.

[Henry Grahn]

The Billiard and Bowling Institue of America teki ennen joka toinen vuosi tutkimuksen biljardin harrastajista. En tiedä tekevätkö vielä. En ainakaan löytänyt netistä mitään. Ehkä joku osaavampi voisi löytää?

Löysin kuitenkin arkistostani vanhan Pool & Billiard Magazinen, jossa on referoitu vuoden 1998 tuloksia. Sen mukaan 39,7 milj. henkilöä pelasi USA:ssa biljardia vähintään kerran vuoden 1998 aikana. Näistä 14,7 milj. oli naisia ja 25 milj. miehiä.
Jakauma pelaajien aktiivisuuden mukaan oli seuraava:
1-11 kertaa 23,7 milj.
12-24 kertaa 5,8 milj.
25-51 kertaa 6,4 milj.
väh. 52 kertaa 3,8 milj.
Suurimmat ikäluokat olivat 18-34 vuotiaat 17,4 milj. ja 35-54 v. 10,6 milj. Valitettavasti lehdessä ei kerrota alle 18 v. tai yli 55 v. osuutta.

Paljonkohan maksaisi teettää vastaavanlainen selvitys Suomen Gallupilla?