Snooker, sääntökysymykset

[Kepittäjä13]

Tälläinen tilanne tuli pelissä:

Pelaaja snookerIssa ja onnistuu purkamaan pöydän viimeiseen punaiseen mutta ylös noustessaan tekee tussin ja siirtää keltaista.

Onko tämä miss?

Itse olen elänyt siinä käsityksessä että kyseessä ei nykysäännöillä ole miss koska purku onnistui.
Jos purku ei olisi onnistunut silloin olisi tuomittu miss(NS. O'Sullivan sääntö)

Vai olenko väärässä?

Edit:
Vaikuttaa vähän kuolleelta tämä keskustelu palsta

[Paul Newman]

Normaalisti heidän on pakko yrittää osumaa siten, ettei vastustajalle jää pussitusmahdollisuutta. Käsillä olevassa tilanteessa heidän EI tarvitse moista yrittää, koska vastustaja EI halua pussittaa mitään, VAAN tehdä uuden snookerin!! Aivan eri asia.

Siitäkö joku johdossa oleva ammattipelaaja vetää tarkoituksella ohi tai yrittää hieman huolimattomasti, koska tietää, että siitä ei tule missiä, ja kaventaa johtonsa ns. kahdesta snookerista ns. yhteen snookeriin? Ei takuulla. Kynsin hampain yrittää osua lailliseen kohdepalloon aivan varmasti.

Taidamme puhua kahdesta eri asiasta. Kyllä kohdepalloon halutaan osua, mutta kuvaillussa tilanteessa ei tarvitse yrittää osua kohdepalloon siten, ettei vastustajalle jää pussitusmahdollisuutta, koska vastustaja ei halua pussittaa mitään palloa, vaan pitää ne kaikki pöydällä.

[Janne Fabricius]

Voiko free ball -tilanteessa ratsastaa samanarvoisen pallon pussiin? Esim. Pelaajan yritys valuttaa kivi kiinni vaikka vihreään jää vajaaksi, josta virhe. Vihreä blokkaa punaiset, joten free ball. Voiko vihreän nimetä punaiseksi ja sillä ratsastaa luukulla olleen punaisen sisään ja jatkaa lyöntivuoroa?

Toimiiko sama väreillä? Jos vaikka pöydällä vain värit ja virheen jälkeen jää free ball. Voiko valita keltaiseksi vaikka mustan ja ratsastaa sillä pussiin keltaisen?

[markko]

Kyllä ja kyllä. Sääntö 3.12.d. Huomaa että keltaista ei enää nosteta pöydälle.

[Paul Newman]

<snip>

Sitten loppukevennys: Pelaaja kykenee erottamaan värit ja hänellä ei ole näössä mitään vikaa. Pelaaja on lyömässä väriä ja sanoo: HARMAA. Mitä tekee tuomari ennen lyöntiä ja mahdollisen lyönnin jälkeen?

Tuomari toistaa "harmaa". Tässä viimeistään pelaajan pitää reagoida (kun tuomari toistaa valitun väripallon), eli pelaajan tulee siis korjata nominointivirheensä. Mikäli hän ei niin tee, ja lyö väripalloa, niin virhe 3.11 (b) (iv):n mukaan (pelaaja nimesi sanallisesti "väripallon", muttei osunut siihen). Toki, harmaata väripalloa ei ole, mutta viilataan nyt sitten pilkkua oikein kunnolla, ihan vaan viilaamisen ilosta... . Ja virhepisteet siis 4, 5, 6 tai 7, riippuen mihin väripalloon hän osuu.

Relevantit pykälät (käytän tässä suomenkielistä sääntökäännöstä): 2.12 (a) ja (b), sekä 3.11 (b) (iv)

2.12 Nimetty pallo (Nominated Ball)
(a) Nimetty pallo on kohdepallo, jonka lyöjä osoittaa tuomaria tyydyttävällä tavalla tai nimeää (ilmoittaa sanallisesti) kohdepalloksi ja johon hänen on ensimmäiseksi osuttava.
(b) Tuomarin kysyessä lyöjän on ilmoitettava, minkä pallon hän on valinnut kohdepalloksi.

Tuota... miten tuo niveltyy määritelmään 2.4(b), jonka mukaan kohdepalloja ovat pöydän 15 punaista ja 6 väripalloa, eikä niiden joukossa ole harmaata palloa? Ts. miten voi nimetä kohdepalloksi sellaisen pallon, jota ei ole olemassa??

[Paul Newman]

Tälläinen tilanne tuli pelissä:

Pelaaja snookerIssa ja onnistuu purkamaan pöydän viimeiseen punaiseen mutta ylös noustessaan tekee tussin ja siirtää keltaista.

Onko tämä miss?

Itse olen elänyt siinä käsityksessä että kyseessä ei nykysäännöillä ole miss koska purku onnistui.
Jos purku ei olisi onnistunut silloin olisi tuomittu miss(NS. O'Sullivan sääntö)

Vai olenko väärässä?

Edit:
Vaikuttaa vähän kuolleelta tämä keskustelu palsta

Käsittääkseni pelaaja on jo lyöntinsä onnistuneesti lyönyt ja virhe tapahtuu vasta lyöntipallon osuttua sallittuun palloon, joten tuo tussi on erillinen tapaus eikä siksi MISS.

[markko]

Miss on itsenäinen tapahtuma, johon tussaus ylösnoustessa ei vaikuta mitenkään.
Lyöntipallo osui ensimmäiseksi punaiseen niin kuin pitikin, joten ei ole miss. Sääntö 2.21.

[Paul Newman]

Tässäpä kysymys sääntötietäjille:

Milloin snookerissa lyöjän lyöntivuoro alkaa?

[markko]

Lyöntivuoron alkuhetkeä ei ole määritelty säännöissä, poikkeuksena erän ensimmäinen lyöntivuoro, joka tietysti alkaa samalla hetkellä kun erä alkaa: joko pelaajan ensimmäisestä lyönnistä tai tussista (sahatessa). Sääntö 3.3.c.

[Paul Newman]

Lyöntivuoron alkuhetkeä ei ole määritelty säännöissä, poikkeuksena erän ensimmäinen lyöntivuoro, joka tietysti alkaa samalla hetkellä kun erä alkaa: joko pelaajan ensimmäisestä lyönnistä tai tussista (sahatessa). Sääntö 3.3.c.

Kuitenkin nelinpelin säännössä 3.18(e) viitataan lyöntivuorossa olemiseen. Miten voi tietää kuka on lyöntivuorossa, jos lyöntivuoron alkamista ei ole määritelty?

Muuten, voiko pelaaja tehdä virheen ollessaan aloittamassa erää ennen ensimmäistä lyöntiään, esimerkiksi mittaamalla etäisyyttä (3.11(d)(ii))?

[Tube]

Yleisesti ottaen biljardilajeissa vuoro alkaa silloin, kun edellisen pelaajan lyöntivuoron jälkeen pallot ovat pysähtyneet (sisältäen mahdollisesti spotattavat pallot). Tästä hetkestä lasketaan myös snookerin keskimääräiset lyöntiajat pelaajille ja snookerin shoot outissa käynnistetään kello.

Olen samaa mieltä, että se on hieman erikoisesti tuossa mainitsemassasi sääntökohdassa mainittu ja vaatisi ehkä tarkennusta sanavalintoihin?

3.18
(e) Joukkuetoverit voivat neuvotella ja keskustella keskenään erän aikana, kun joukkueen
kumpikaan pelaaja ei ole lyöntivuorossa. Neuvottelu ja keskustelu on kielletty, kun toi-
nen pelaajista on lyöjä ja hän on jo lähestynyt pöytää. Kielto päättyy kun joukkueen
lyöntivuoro päättyy.

[markko]

Pisteenlasku (pussitukset ja virheet) on kytketty erään. Erän ulkopuolella (eli myös ennen ensimmäistä lyöntiä) voidaan vain rangaista epäurheilijamaisesta käytöksestä tai ajan peluusta, joista voidaan tuomita hävityksi kokonainen erä, edellisestä jopa koko ottelu. Näitä erä- ja ottelurangaistuksia voidaan toki tuomita myös erän ollessa käynnissä. Säännöt 4.1 ja 4.3.

Pelaajien keskinäinen järjestys on määrätty säännöissä, joten seuraavaksi lyöntivuoroon tuleva pelaaja on tiedossa (tai ainakin tiedetään, miten hänet valitaan). Hänen lähestyessään pöytää oletus on, että hän aikoo lyödä, joten hänen lyöntivuoronsa on silloin käynnissä (ja hänelle voidaan siis tuomita virhe).

Lyöntivuoron loppuhan on määritelty. Sääntö 2.5.

Normaalipelissä riittää soveltaa arkijärkeä, eli seuraava lyöntivuoro alkaa kun edellinen loppuu, mutta sääntöihin tosiaan ei ole kirjattu tällaista määritelmää. Säännöissä pitäisi tietysti luetella normaalipelin lisäksi kaikki erikoistilanteet.

Kannattaa muuten lukea rinnalla alkuperäisiä englanninkielisiä sääntöjä silloin, jos haluaa pohtia sääntöjen tarkoitusta ja sanamuotoja erityisen tarkasti.

[Paul Newman]

Kiitos vastauksista.

Terve järki on todellakin useassa tapauksessa riittävä, kuten tässäkin. Tuo nelinpelijuttu vain tuli esille ja sen sanamuodosta voisi jotenkin päätellä lyöntivuoron alkavan vasta pelaajan lähestyessä pöytää. Mutta kuten Tube mainitsi, lyöntivuoron ajan mittaaminen alkaa heti vastustajan lyöntivuoron päätyttyä, joten loogisesti ajatellen silloin alkaa toisen pelaajan lyöntivuoro. Olisihan perin hassua, jos erän aikana kumpikaan pelaaja ei olisi lyöntivuorossa.