Tässä on kaksi asiaa sekaisin, ensinnäkin se että mistä vahvuusluvut kertovat (ja että pitääkö ne paikkansa). Toinen on se, että mihin ja miten niitä käytetään.Markus kirjoitti:Jep, eli tuo esimerkki oli kieltämättä vähän sama kuin ois heittäny sen fargo ratingin roskikseen.
Miksikö? No ei siksi, ettäkö se laskisi nuo suhteet aivan täysin väärin, vaan siksi, että tuo ei toimisi puulissa. Eli vähän sama kuin se aikaisempi väärinkäsityskina Skoben kanssa, niin ei systeemissä ja laskutavassa välttämättä (siis isolla otannalla) olisi mitään vikaa, mutta saisiko siitä kisoja aikaiseksi puulissa, niin ei.
Ensinnäkin: muista nyt, että se vahvuusluku ei pakota mihinkään tiettyyn käyttöön. Se vaan kertoo, että mikä on historiallisen datan perusteella todennäköisin tulos kahden pelaajan välillä. Tässä nyt esimerkkinä Markus ja Mika, koska täällä kaikki tuntevat molemmat. Ihan yhtä hyvin siihen voisi ottaa kenet vaan jolla on about 100 pistettä pienempi vahvuusluku. Jos Markus ja Mika olisivat kohdanneet MM-kisoissa, niin näiden vahvuuslukujen perusteella todennäköisin lopputulos olisi ollut Mikan 9-4/5 voitto. Se ei tietenkään tarkoita, että tämä olisi ollut ainoa mahdollinen tulos. Peli olisi voinut päättyä Markuksenkin voittoon tai sitten Mikan selkeämpään voittoon tai jotain siltä väliltä, mutta tämän systeemin perusteella todennäköisin tulos olisi ollut 9-4/5.
Ootko samaa mieltä? (Okei, taisit vissiin ollakin jo.
)Se, että mihin ja miten niitä lukuja käytetään on sitten aivan toinen juttu. Jos sanot, että Mika ei olisi suostunut missään nimessä pelaamaan noilla tasureilla, niin uskon kyllä. (Tosin jos Mika ei olisi suostunut antamaan kolme eteen rahapelissä, niin väittäisin, että se olisi ollut positiivisen odotusarvon poisheittämistä mutta se on toinen juttu sitten.
) Vastaavasti jos suomalaisissa tasurikisoissa ottaisi tällaisen järjestelmän käyttöön ja pyrkisi tämän pohjalta 50/50-peleihin, niin tasurit olisivat niin hävyttömiä, että tuskin nollan miehet suostuivat tulemaan kisoihin. Olen siitä samaa mieltä. Mutta toinen vaihtoehto on se, että käyttää vahvuuslukuja, mutta laittaa tasurit niin, että lähtökohta on vaikkapa 60/40 paremmalle pelaajalle plus joku pieni virhemarginaali. Mun mielestä tämä olisi lähempänä sitä ideaalia, jossa molempien osapuolien hyvänä päivänä peli on lähellä 50/50:tä. (Syistä joita aiemmin jo selitin.) Se hyöty mikä vahvuusluvuista tulisi olisi, että sinne ei voisi livahtaa väliin esim. jotain kolmosen tasurilla pelaavaa, joka oikeasti olisi esim. ykkösen mies. Esimerkkinä vaikka joku pelaaja joka oikeasti vetää hyvin yleensä, mutta "pipo moikkaa" ratkaisupeleissä. Tällainen pelaaja ei näy ikinä voittajien joukossa, mutta vahvuusluku kertoisi, että se on oikeasti hyvä pelaaja ja sille laitettais se ykkösen tasuri mikä sille kuuluu. Toki tällaisia tapauksia voidaan nykyäänkin tunnistaa, mutta noin yleisesti ottaen vahvuuslukujärjestelmä tai vastaava antaisi objektiivisimman kuvan asiasta, koska se ottaa huomioon kaikki pelit.
Minä en halua sitä, että me paistit saisimme isompia tasoituksia. Minä haluaisin, että tasoitukset ovat linjassa ja että kaikki tietävät mitä ne tarkoittavat.
